SAK:n mielestä Suomen hallitus lähti pohjoismaiseen verokilpailuun vahvassa etunojassa. Kehysriihessä tehty päätös alentaa yhteisöveroa 20 prosenttiin vie Suomen selvästi vertailumaiden alapuolelle.
– Tämän päätöksen jälkeen on aloitettava vakava Pohjoismainen yhteistyö yritysverotuksen yhtenäistämiseksi. Ei ole järkeä, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kilpailevat keskenään matalimmasta yhteisöverosta, sanoi SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Kosken mukaan yhteisöveron alentamisen rahoittaminen näyttää jäävän puolitiehen. Pääomatuloverotuksen nostamisen ja yhteisöverotuksen veropohjan tiivistämisen ohella merkittäviä kiristyksiä kohdistetaan palkan- ja eläkkeensaajien kulutusveroihin. Lisäksi kuntien peruspalvelujen rahoitusta leikataan.
– Näin massiivinen yhteisöveron alennus ei ole perusteltu, kun se vielä rahoitetaan osin palkansaajien kukkarosta. Vastineeksi työnantajat eivät joutuneet lisäämään konkreettisesti vastuutaan työllisyydestä, pätkätyöntekijöiden olojen parantamisesta tai nuorten työllistämisestä, Koski sanoi.
– Joulupukki kävi Etelärannassa tänä vuonna jo maaliskuussa. Nyt on pakko toivoa, että hallituksen tarjoilemat korulauseet työllisyyden lisäämisestä näillä veroratkaisuilla muuttuisivat edes osittain todellisuudeksi.
”Ei ehkä riittävä alennus”
Etelärannassa oli päinvastainen ääni kellossa. Edes 20 prosentin verokanta ei välttämättä riitä EK:lle. Ei saa tuudittautua siihen, että nyt päätetty yritysveron alennus riittää pidemmällä aikavälillä. On mahdollista, että tämä taso ei riitä estämään innovaatiotulojen maastapakoa, EK kommentoi.
– EK:n mielestä on perusteltua, että yhteisöveroa lasketaan merkittävästi ja osinkoverotuksessa luovutaan ansiotulo-osingosta. Tämä tukee kasvuyrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä, painotti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Nuorten työllisyyteen panostettiin
SAK antoi kehysriihelle kiitostakin panostuksista nuorten työllisyyden edistämiseksi. Oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lisärahoitus ovat Kosken mukaan perusteltuja. Lisäksi hallitus hylkäsi ehdotukset nuorten työehtojen heikentämisestä ja sen sijaan kohdensi voimavaroja nuorten osaamisen kohentamiseen sekä oppisopimuskoulutuksen uudistamiseen.
SAK kehui myös sitä, että hallitus löysi lisärahat toteuttaakseen aiemmin päätetyt liikenneinvestoinnit sovitussa aikataulussa.
Arhinmäelle suurkiitokset
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kiittivät hallitusta ”vastuullisista päätöksistä säilyttää opintotuen nykyrakenne, sitoa tuki indeksiin sekä parantaa opintolainan käytön turvallisuutta”.
“On hienoa, että hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tarttunut päättäväisesti opintotuen suurimpiin haasteisiin: tuen riittävyyteen sekä opintolainan turvatumpaan käyttöön. Opintotuesta vastaava ministeri Paavo Arhinmäki ansaitsee opiskelijoiden eteen tehdystä työstä suurkiitoksen”, totesivat puheenjohtajat Marina Lampinen (SYL) ja Mikko Valtonen (SAMOK).
Asuntopolitiikassa myönteinen viesti
Palvelualojen ammattiliitto PAM piti myönteisenä hallituksen viestiä pääkaupunkiseudun asuntotuotannon vauhdittamisesta ja asumistuen korottamisesta.
– Pienituloisten palkansaajien toimeentulo on jatkuvasti tiukilla ja suurin yksittäinen syy on asumisen hinta. Työllisyys on keskittynyt kasvukeskuksiin, joissa neliövuokrien kehitys on selkeästi palkkakehitystä nopeampaa, sanoi liiton puheenjohtaja Ann Selin.
Hän toivoo konkreettisia avauksia myös siitä, miten sosiaalinen asuntotuotanto saadaan vauhtiin.
– Tonttipolitiikka ei pääkaupunkiseudun kunnissa kehysriihen ilmoituksilla muutu, joten takataskussa on varmasti jotain, hän toivoi.
lehti 