Ruotsin metalliteollisuudessa saavutettiin tiistaina neuvottelutulos kolmivuotisesta työehtosopimuksesta. Sopimuksessa ovat mukana Metalliteollisuuden työnantajaliitto sekä ammattiliitoista IF Metall, Unionen ja Insinööriliitto.
Sopimuksen kustannusvaikutus on 6,8 prosenttia, josta 6,3 prosenttia käytetään palkankorotuksiin ja loput osa-aikaeläkkeen rahoitukseen. Sopimuskorotusten jakotapa vaihtelee. Samaan aikaan solmitussa elintarviketyöläisten sopimuksessa korotukset jaetaan yhtä suurina summina kaikille.
Sopimusten piirissä on lähes puoli miljoonaa palkansaajaa. Ammattiliittojen mukaan sovitut palkankorotukset luovat edellytykset reaaliansioiden nousulle.
Suomessa teknologiateollisuuden sopimus päättyy lokakuun lopussa. Ammattiliitot eivät ole vielä määritelleet tavoitteitaan, mutta kevään tupo-tunnusteluissa kävi selkeästi ilmi, että työnantajan tarjoamalla nollalinjalla ei mitään sopimuksia synny.
Metallin tavoitteet ennen kesää
Metalliliiton työehtosihteerin ja vasemmistoryhmän vetäjän Turja Lehtosen mukaan Ruotsissa saavutettu neuvottelutulos tuo hieman valoa myös suomalaisiin neuvottelupöytiin.
– Työnantajapuolihan on jatkuvasti tehnyt vertailuja kilpailijamaihin Pohjoismaissa ja Saksassa.
Metalliliitto ei ole Lehtosen mukaan vielä päättänyt sopimustavoitteitaan, vaan ne muodostetaan ammattiosastokäsittelyn jälkeen vielä ennen kesää.
– Ruotsin sopimuksessa on lähdetty siitä liikkeelle, että siinä sovitut palkankorotukset luovat edellytykset reaaliansioiden nousulle. Jos me tavoittelemme samaa, niin se edellyttäisi vähän yli kolmen prosentin vuotuista palkankorotustasoa. Tämä siksi, että meillä verot ja hinnat ovat nousussa.
– Tämä ei ole Metallin tavoite, koska siitä ei ole vielä päätetty. Mutta jos päätöksen pohja on sama kuin Ruotsissa, sillä tasolla liikutaan.
Teknologiateollisuuden neuvottelut aloitetaan elo-syyskuun vaihteessa.
Onko työnantajilla motivaatiota?
Julkisuudessa on ennätetty toivoa, että ennen teknologiateollisuuden ratkaisuja yritettäisiin vielä koota keskitetty ratkaisu. Lehtosen mukaan sitä on tällä hetkellä vaikea kuvitella äskeisen yrityksen jälkeen.
– Neuvotteluissa ei työnantajan puolella ollut motivaatiota, koska EK:lla ja Häkämiehellä oli jo tiedossa mitä kehysriihessä tulee tapahtumaan. Miksi neuvotella meidän kanssa, kun ”joulupukki kävi jo”.
– Palkansaajapuoli taas vaati työeläkemaksun säilyttämistä ja yleiskorotusta. Niihin vastaus oli jyrkkä ei.
Syksyn uutta kokeilua puolustaisi Lehtosen mukaan kuitenkin se, kehysriihessä palkansaajapuoli ei saanut käytännössä mitään.
– Kymmenen pisteen kysymys on kuitenkin se, että millä motivoida työnantajapuoli uudelleen.
Teknologiateollisuuden sopimus antaa pohjaa myös muille sektoreille, vaikka Ruotsin tapaista teollisuussopimusta meillä ei ole. Ruotsissa teollisuudessa, käytännössä metalliteollisuudessa, solmitut sopimukset luovat kehyksen muiden alojen sopimusneuvotteluille.
lehti 