Energia- ja ilmastostrategia, josta hallitus alkukuusta antoi eduskunnalle selonteon, ei ole oikea ilmastostrategia. Se on energiaministeriön johdolla valmisteltu, energian tuotantoon keskittyvä ja vain vähän ilmastopolitiikkaa käsittelevä.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) korosti vasemmistoliiton ympäristöjaoston ja eduskuntaryhmän seminaarissa, että tuon strategian lisäksi tarvitaan ilmastolaki ohjaamaan miten Suomesta tehdään vähäpäästöinen yhteiskunta, jossa ohjataan hankintoja ja investointeja kestäviin valintoihin.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) on ilmastolain säätämisen kannalla. Hän perusteli lain tarvetta sillä, että kyse on ennen kaikkea määräämättömään tulevaisuuteen vaikuttavasta suunnittelulainsäädännöstä.
– Lisäksi kyse on mitä suurimmassa määrin demokratiahankkeesta. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikki. Silloin myös demokraattisen ulottuvuuden pitäisi koskettaa kaikkia ja tällöin eduskunnan erityisroolille löytyy erittäin hyvät ja pitävät perusteet.
Niinistö piti kansanvaltaisen demokraattisen järjestelmän kannalta suorastaan välttämättömänä, että ilmastokeskustelu ja ilmastoa koskeva päätöksenteko nostetaan nykyistä korkeammalle tasolle.
Pitkän aikavälin tavoitteet pitää Niinistön ja Korhosen mielestä panna lakiin, jotta ne velvoittaisivat toisiaan seuraavia hallituksia ja eduskuntia.
Hallitusohjelma velvoittaa
Ilmastolain tarpeellisuuden on kyseenalaistanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Se pitää hanketta erillisestä ilmastolaista päällekkäisenä sääntelynä ja byrokratiaa lisäävänä.
Niinistön mielestä ilmastolain vastustaminen tarkoittaa sitä, että ei haluta toteuttaa kestävää ilmastopolitiikkaa, jolla kannetaan vastuu vähäpäästöisen Suomen rakentamisesta.
Ilmastolain valmistelusta päätettiin hallitusohjelmassa. Esiselvityksiä on tehty ja lain valmistelu on meneillään. Sen säätämisestä päätetään hallituksessa erikseen valmistelun päätyttyä. Tavoitteena on, että lakiluonnos saadaan aikaan tämän vuoden aikana ja että sitä käsitellään ensi vuonna hallituksessa ja eduskunnassa.
Hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen ministerityöryhmä päätti helmikuussa, millaista ilmastolakia ryhdytään valmistelemaan. Hallituksessa lähdetään siitä, että laki vahvistaisi eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa. Toinen lähtökohdista valmistelussa on, että hallitus raportoisi eduskunnalle ilmastopolitiikasta säännöllisissä selonteoissa.
VTT on pessimistinen
Laki koskisi päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. Tavoitteeksi on otettu laki, jolla ohjataan niiden vähentämistä ja eri sektorien parempien käytäntöjen toteuttamista. Ilmastolain pitäisi myös lisätä ilmastotieteen vaikutusta ilmastopolitiikkaan ja taata viime vuonna perustetulle, asiantuntijoista koostuvalle kansalliselle ilmastopaneelille riippumaton ja pysyvä asema.
Koordinaattori Meri Pukarinen Polttava kysymys -kampanjasta alleviivasi ilmastolain merkitystä Niinistön ja Korhosen tavoin ilmastopolitiikan tuloksellisuutta parantavana työkaluna.
– Tarve ilmastolaille tulee siitä, että tarvitaan lisää työkaluja, jotta edes meidän nykyiset päästövähennystavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Pukarinen muistutti VTT:n kannasta. Sen arvion mukaan voimassa olevan vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian toimilla saavutetaan päästötavoitteista korkeintaan puolet.
Riittääkö 80 prosenttia?
Poliittisen vaikuttavuuden kannalta Pukarinen piti aivan keskeisenä sitä, että tavoitteissa onnistumista seurattaisiin systemaattisesti.
Hallituksessa lähdetään siitä, että päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisen valmistelussa edetään jo sovituin tavoittein.
Ilmastopaneeli on siihen kuuluvan professori Kai Kokon mukaan korostanut, etteivät hallituksen prosenttitavoitteet päästöjen rajoittamisesta ole riittäviä. Se suositteli kovempaakin tavoitetta ja pitää 80 prosentin vähennystä vähimmäistavoitteena.
lehti 