Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluita uudistetaan vuosina 2013–2015. Kuluvan vuoden alusta palveluista on alettu käyttää nimitystä TE-palvelut. Samalla henkilöasiakkaiden palvelut jakautuivat kolmeen linjaan; työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut sekä tuetun työllistymisen palvelut.
Uudistukseen liittyy TE-toimistojen määrän raju vähentäminen. Vuoden 2013 alusta lähtien TE-palvelujen tarjonnasta vastaavat 15 alueellista TE-toimistoa, joilla on noin 120 toimipaikkaa.
Ennen uudistusta TE-toimistoja oli 71 ja vielä vuonna 2001 sosiaalibarometrikysely lähetettiin 191 TE-toimistoon.
Uudistuksen tavoitteena ovat entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö- ja yritysasiakkaille. Asiakkaiden asiointia on uudistettu niin, että ilmoitusluontoiset asiat voi jatkossa hoitaa verkossa tai puhelimitse. Henkilökohtaistakin palvelua saa TE-toimipisteessä.
Hyvistä tavoitteista huolimatta esiin on tullut mittavia ongelmia palvelun saamisessa. Monessa tapauksessa asiakkaat ovat joutuneet odottamaan pitkiä aikoja ennen kuin ovat saaneet kiinni oikean virkailijan. Ongelmat kärjistyivät vuoden alussa, jolloin organisaatiomuutos toteutettiin. Suuri osa asioista siirtyi hoidettavaksi puhelimitse, mutta puheluihin vastaavia työntekijöitä ei ole ollut tarpeeksi.
Huolta heikoimpien tilanteesta
Tiistaina julkistetussa sosiaalibarometrissä noin kaksi kolmesta TE-toimistojen johtajasta näki palvelu-uudistuksella kielteisiä seurauksia palvelujen saatavuuteen. Vastauksissa todetaan usein, että palvelut heikkenevät ja erityisesti heikkenevät niiden työttömien palvelut, jotka eivät hallitse sähköisten palvelujen käyttöä. Barometrin vastauksissa ollaan huolissaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteesta.
Ongelmaksi nähtiin lisäksi liian pitkät välimatkat, jolloin pienituloiset jäävät henkilökohtaisen palvelun ulkopuolelle. Kaikkiin palvelupisteisiin ei vastausten mukaan ole kunnon liikenneyhteyksiäkään.
Noin viidennes TE-toimistojen johtajista uskoi uudistuksen vaikuttavan myönteisesti. Näin esimerkiksi siksi, että palvelut pyritään turvaamaan kunkin asiakasryhmän osalta huomioiden entistä selkeämmin kunkin asiakkaan palvelutarve.
lehti 