Vasemmistoliitossa on käyty aktiivista keskustelua toiminnasta ja järjestöllisestä iskukyvystä. Keskustelun tulokset on haluttu summata Vasemmiston toiminta kohti 2020-lukua -asiakirjaan, josta on valmisteltu esitys kesäkuussa kokoontuvan puoluekokouksen käsittelyyn.
On taas aika tehdä tälläkin tavalla tiettäväksi, miten vasemmistoliitossa voi vaikuttaa, miten voi ottaa osaa puolueen linjan muodostamiseen, missä päätökset tehdään, missä on valta puolueessa. Näin lisätään luottamusta ja motivaatiota toimia, kertoo asiakirjan laatineen työryhmän puheenjohtaja Saila Ruuth.
Saila Ruuth uskoo, että asiakirjaan on saatu kirjattua kristallisoidusti ydin siitä, mikä vasemmistoliitto on ja miten se eroaa toiminnan lähtökohdiltaan muista puolueista. Asiakirjalla on tavoitteena myös vastata haasteisiin, joita vasemmistoliitolla on edessään.
– Olemme myös pyrkineet luomaan selkeän kuvan puolueen rakenteesta ja sen toimintatavoista, sanoo Ruuth
Esteet muualla kuin rakenteessa
Toimeen ryhtymiseen on antanut aiheen muun muassa monilla paikkakunnilla puoluetoimijoissa meneillään oleva melko nopeastikin edennyt sukupolvenvaihdos. Uusia aktiiveja tulee mukaan toimintaan ja vanhemmat toimijat ovat voineet jäädä sivummalle. Tulijat eivät ole aina valmiiksi tietoisia käytännön järjestöbyrokratiaan liittyvistä asioista.
Vaikutuksensa on myös sillä, että puolueen työntekijämäärä on vähentynyt merkittävästi, joten sitä kautta saatavilla oleva tukikin on vähentynyt.
Edelliselläkin puoluekokouskaudella toimi järjestötyöryhmä, joka kävi läpi hierarkkiseksi, raskaaksi ja monimutkaiseksi koettua organisaatiota ja sen muutostarvetta. Lähtökohtana oli tarve keventää rakennetta, mutta todettiinkin, ettei järjestörakenne sinänsä ole ongelma eikä este millekään.
– Toiminnan järjestämisen esteet tulevat tänäänkin jostain muualta kuin rakenteesta, katsoo Saila Ruuth.
Keskeisimmäksi koettiin tuolloin ja koetaan tänäänkin toimintakulttuuriin liittyvät asiat. Niitä työryhmä ryhtyi miettimään ja purkamaan niihin liittyviä asioita.
Liikaa jyystämistä
– On esimerkiksi koettu, että puolueen sisäisen yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden rakentaminen on jäänyt liian vähälle, sanoo Ruuth.
Poliittisesta toiminnasta on tullut liikaa jyystämistä. Mennään kokouksiin. Päätetään asiat ja lähdetään kotiin. Vapaamuotoinen yhdessäolo ja hauskanpito alkaa olla harvinaista.
– Toiminnasta on kiva alkanut puuttua. Siksi on kiinnitetty huomiota siihen, että poliittisen toiminnan tulisi olla muutakin kuin pelkkää kovaa politiikkaa. Sen pitää olla myös hauskaa ja miellyttävä tapa viettää vapaa-aikaa.
Huomion kiinnittäminen muuhunkin kuin kovan politiikan tekoon edesauttaa osaltaan toimintatilan tarjoamista uusille ja erilaisille ihmisille.
Lähtökohta sopii mitä parhaiten puolueelle, joka korostaa, että sen toimintaan saavat kaikki tulla sellaisena kuin ovat ja jossa ihmisiä kunnioitetaan sellaisina kuin he ovat. Asiakirjaan esitetään kirjattavaksi vasemmistoliitolle tunnusomaiseksi piirteeksi halu olla avoin, yhteisöllinen. Puolueen tulee olla demokraattinen yhteisö, jossa jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ja ne myös otetaan huomioon.
Mitään toimintaa ei pidä väheksyä epäpoliittisena tai vääränä. Arvostaa tulee kaikkea toimintaa, joka tulee ihmisestä itsestään, todetaan asiakirjassa
Tällaiset asiat ovat asiakirjan valmistelussa olleet esillä puhuttaessa puolueen kehittämisestä ja avaimista menestykseen.
Enemmän järjestöasiakirjasta perjantaina 26. huhtikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
lehti 