Toimittaja-teatteriohjaaja Päivi Istalan (1947) muistelmateos Ristivetoa on rehellinen, sivistyneen journalistin tilitys merkittävän työuran ja rosoisen yksityiselämän ristivedoista ja tyvenistä.
Hän piirtää kiinnostavaa ajankuvaa ja kulttuurihistoriaa oman elämänsä varrelta sekä radiohistoriaa poliittisesti kiehuvalta 1960-luvulta aina näihin päiviin.
Istala työskenteli Yleisradiossa vuosina 1967–2011. Hänen toimittamiaan ohjelmia olivat muun muassa Silmäneula, surullisen kuuluisa Ristivetoa ja parhaimmillaan yli 700 000 kuuntelijaa tavoittanut Naisten tunti. Istalan räväkät mielipiteet Repo-radiossa herättivät niin kuuntelijoissa kuin poliittisessa eliitissäkin kiihkeitä tunteita puolesta ja vastaan. Nuoresta toimittajasta kehkeytyi aikansa kiistelty julkkis.
Ristivedolla riepoteltavaksi
Ylen päätös lopettaa Istalan Ristivetoa-ohjelma syksyllä 1970 aiheutti valtavan julkisen kohun, ja sai jopa presidentti Urho Kekkosen tarttumaan kynään Istalan puolustamiseksi. Hän ei kuitenkaan mahtikäskyllään palauttanut ohjelmaa.
Viimeinen pisara” oli 5. 10. 1970 lähetetty ”Asunto-Ristivetoa”.
Yleisradion ohjelmaneuvoston pöytäkirjassa ohjelman lopettamispäätöksen perusteluissa todetaan Asunto-Ristivetoa -sketsin antaneen ”sen kuvan ikään kuin kaikki tontinmyyjät, asuntojen välittäjät, grynderit olisivat roistoja”.
– Valtakunnan julkisuuteen nouseminen tässä jupakassa oli häpeällistä 23-vuotiaalle nuorelle toimittajan alulle, mutta kyllähän tunnetuksi tuleminen jollain tasolla hivelikin. Asian todelliset syythän selvisivät vasta vuosikymmenien kuluttua.
Kantaaottava vasemmistoradikaali
– 1960-luku ja 1970-luvun alku olivat ylipolitisoitunutta aikaa. Olin kantaaottava vasemmistolainen ja vahvasti mukana ajan poliittisessa opiskelijaliikkeessä. Ensimmäisiä kertoja sitten 1920-luvun availtiin ikkunoita Eurooppaan, ja koko maailmaan, Istala muistuttaa.
– Kolmas maailma, Vietnamin sota ja monet muut ajan tapahtumat kokosivat ympärilleen yhden asian liikkeitä vaatimaan muutosta tapahtumien kulkuun. Suomalaista hyvinvointivaltiota vasta rakennettiin tuolloin. Suomi oli kenraalien, ruustinnojen ja rehtoreiden maa. Työläiset, naiset, nuoret ja opiskelijat halusivat sada äänensä kuuluville, ja saivatkin.
– Vasemmistolaisuus merkitsee minulle kahta hyvin tärkeää asiaa, lippulaivoja elämäni tiellä: oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon vaatimusta kaikilla tasoilla.
– Kun Ylessä sanoi poikkipuolisen mielipiteensä, lyötiin kommunistin poltinmerkki otsaan. Kommunisti en ollut, mutta sitä oli turha todistella leima otsassaan.
Päivi Istala: Ristivetoa. Siltala 2012. 536 sivua.Päivi Istalan laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 3. toukokuuta.







