Ovaskaisen mukaan kyse ei tosiaankaan ole verorahojen syytämisestä Venäjälle, kuten ihmiset saattavat ajatella. Ecovod konsultoi Pietarin uusien jätevedenpuhdistamoiden käyttöä.
Ympäristöneuvos Laura Saijonmaa ympäristöministeriöstä kertoo Suomen maksaneen 55 miljoonaa euroa Venäjän vesienpuhdistuksen parantamiseksi. Summa on kuitenkin pieni verrattuna siitä saatavaan hyötyyn niin kaupallisesti kuin vesiensuojelullisestikin.
Ovaskaisen mukaan Pietarin puhdistamoiden jätevesien fosforipäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2005 reilusti, 1,6 milligrammasta 0,5 milligrammaan litrassa.
Pietarin kokonaispäästöt ovat pudonneet 2 770 tonnista 500 tonniin, Saijonmaa valottaa.
Pietarissa pyritään pääsemään eroon pienistä puhdistamoista. Ovaskaisen mukaan pohjoisen puhdistamon kokoomatunneli valmistuu ensi syksynä. Tällä hetkellä kaupungissa on 12 puhdistamoa, joista kolme on suuria. Järjestelmä edellyttää suurien kokoojatunneleiden rakentamista.
Venäjän roolia kuormittajana käsiteltiin torstaina alkaneen Itämeri-Foorumin teemaistunnossa Turussa. Saijonmaan mukaan Pietaria voidaan pitää suunnannäyttäjänä koko Venäjän vesiensuojelussa.
Kananlantaa ei saada kuriin
Venäjä on edelleen Itämeren selvästi suurin ravinnekuormittaja.
– Venäjältä tulee 60 prosenttia Itämeren ravinnekuormituksesta, Saijonmaa toteaa.
Ovaskainen kertoo Laatokan ja Äänisen vesien tilan heikentyvän jatkuvasti. Alueella on aloitettu saastuttajien tarkempi kartoitus ja ensimmäisinä jätevesikohteina tullaan toteuttamaan Petroskoin ja Komin hankkeet.
Saijonmaan mukaan suurkanaloiden lannat ovat Pietarin alueella suuri ongelma ja kasvava riski.
– Ravinnepäästöjä ei ruvettu poistamaan. Lantaa levitetään pelloille ja muualle.
Perusongelmana ympäristöneuvos pitää sitä, että Venäjä tukee kemiallista lannoitusta luonnonmukaisen kustannuksella. Kananlannasta voidaan tehdä orgaanista lannoitetta tai sitä voi mädättää energiaksi.
– Pietarin alueella on 20 miljoonaa kanaa, Suomessa neljä miljoonaa, Saijonmaa vertaa.
Laivoista runsas rikkikuormitus
Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jukka-Pekka Jalkasen mukaan Itämeren laivaliikenteestä tuleva rikkipäästö on selvästi suurempi kuin kaikista Pohjoismaista yhteensä muista sektoreista tuleva päästö. Itämeren laivaliikenteessä kuluu vuodessa noin 5,7 miljoonaa tonnia polttoainetta.
EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n hyväksymä 0,1 prosentin rikkikatto vuoteen 2015 mennessä pakottaa varustamot suuriin puhdistuslaiteinvestointeihin tai käyttämään vähärikkisempää polttoainetta.
Jalkasen mukaan rikkipesurien asentaminen tulee kyseeseen noin 4 000 tonnia vuodessa kuluttavissa laivoissa. Kyse on useiden miljoonien eurojen investoinnista laivaa kohden. Jos kaikki kaikki laivat teoreettisesti siirtyisivät vähärikkiseen polttoaineeseen, kustannukset nousisivat selvästi yli miljardiin euroon vuodessa.
uutiskirje 
