Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti tänään Brysselissä uuden sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin. Suomi sijoittui 27 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Kolmen kärki erottuu vertailussa selvästi, mutta kärkikolmikon sisällä erot ovat pieniä.
Indeksi mittaa tasa-arvoa asteikolla 1-100. Suomen pisteluku on 73,4, kun EU-maiden keskiarvo on 54 pistettä. Tasa-arvoisimmatkin maat ovat siis vielä kaukana indeksin 100 pisteen tavoitteesta. Vertailussa perää pitävät Romania (35,3) ja Bulgaria (37,0).
Tasa-arvoindeksi jakautuu kuuteen osa-alueeseen: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Suomen sijoitus eri osa-alueilla vaihtelee suuresti. Esimerkiksi työelämäkysymyksissä Suomi oli Euroopan tasa-arvoisin maa, mutta terveyden alueella EU:n keskitasoa. Myös osa-alueiden sisällä on suurta hajontaa eri mittareiden välillä. Suomessa työllisyys ja työurien pituus eivät juuri eroa miesten ja naisten välillä, mutta toisaalta työmarkkinat ovat jakautuneet hyvin jyrkästi miesten ja naisten aloihin.
Koko EU:n tasolla huonoimmat tulokset tulivat päätöksenteosta. Päätöksenteossa sukupuolten tasa-arvo ei ole vielä edes puolimatkassa. Indeksin pisteluku oli 38. Kaikkein matalimmat lukemat mitattiin taloudellisessa päätöksenteossa. Suomessa poliittinen päätöksenteko on indeksin mukaan jo kohtuullisen tasa-arvoista (85,9), mutta taloudellisessa päätöksenteossa on vielä paljon tehtävää.
Indeksi nostaa esiin myös sukupuolten tasa-arvoa koskevan tiedon puutteita. Erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta tarvitaan säännöllisesti kerättyä ja vertailukelpoista tietoa koko EU:n alueelta.