KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Migreenin moninaiset oireet saamassa ymmärrettävän selityksen

Noin 14 prosenttia aikuisväestöstä kärsii migreenistä, joka maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kuuluu kahdenkymmenen eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon.

Noin 14 prosenttia aikuisväestöstä kärsii migreenistä, joka maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kuuluu kahdenkymmenen eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Kuva: Lauri Hannus

Kansan Uutiset
24.6.2013 13.30

Yli puolta miljoonaa suomalaistakin vaivaavan migreenin moninaiset oireet alkavat saada ymmärrettävän biologisen selityksen. Tämä avaa mahdollisuuksia nykyistä parempien hoitojen kehittämiseen.

Migreenin biologisia perusmekanismeja on kaivettu selville uusien, koko ihmisen perimän kattavien teknologioiden sekä laajan kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla. Tutkimuksessa löytyi erityisesti niitä geenejä, jotka altistavat migreenin yleisimmälle muodolle eli aurattomalle migreenille.

Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kaksitoista migreenialttiuteen liittyvää geenialuetta. Viisi näistä on sellaisia, joiden ei ole aiemmin osoitettu liittyvän migreeniin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Tämän tutkimuksen tulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin, mitä ovat ne biologiset tekijät, jotka altistavat migreenikohtauksille, sanoo professori Aarno Palotie, joka työskentelee Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa sekä Wellcome Trust Sanger -instituutissa Cambridgessä.

Laaja aineisto varmisti tuloksen

Tutkimuksessa oli mukana oli yli 100 000 henkilöä, joista migreenipotilaita oli lähes neljäsosa. Näin suuresta suuresta aineistosta pystytään Palotien mukaan seulomaan esille ”epäilyttävimmät” geenit, joiden osuutta migreenikohtauksen syntyyn kannattaa jatkossa tutkia lisää.

Tutkijat havaitsivat, että tunnistetuista 12 alttiusalueesta kahdeksan sijaitsi aivojen hermoverkkojen säätelyyn osallistuvissa geeneissä tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Kaksi tunnistetuista alueista oli yhteydessä geeneihin, jotka ylläpitävät hermosolujen normaalia tasapainoa ja huolehtivat näin aivokudosten hyvinvoinnista. Näiden toimintojen säätelyllä saattaa olla vahva yhteys migreenialttiuteen.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että monet migreeniin liitetyistä geeneistä muodostavat toimintaverkoston, joka voi vaikuttaa aivojen kudosten ja solujen fysiologiseen sekä biokemialliseen tasapainoon ja tietyissä tapauksissa johtaa migreenioireiden puhkeamiseen.

Monien geenien aikaansaannos

Tutkimuksessa on ollut mukana yli tuhat suomalaista migreenipotilasta, joista suurimman osan on rekrytoinut mukaan neurologian dosentti Mikko Kallela HYKS:n neurologian klinikalta.

– Neurologin kannalta tutkimuksessa on mielenkiintoisinta se, että migreenin moninaiset oireet alkavat saada ymmärrettävän biologisen selityksen. Migreeni ei ole yhden tai edes muutaman geenin tuote vaan sen perimä on yhtä mutkikas kuin sen ilmiasu.

Jälkikäteen ajatellen tutkimuksen tulos ei Kallelan mukaan ollut yllätys.

– Monitekijäinen on monitekijäinen, tutkipa sitä sitten käytännön lääkäri tai molekyyligeneetikko. Kun monimuotoisuutta opitaan ymmärtämään paremmin, migreenimekanismitkin asettuvat järjestykseen, joka taas mahdollistaa parempien hoitojen kehittämisen, Kallela sanoo.

Sairaudesta iso lasku yhteiskunnalle

Noin 14 prosenttia aikuisväestöstä kärsii migreenistä, joka maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kuuluu kahdenkymmenen eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Migreeni on myös eniten yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttava neurologinen sairaus.

– Migreeni ja epilepsia ovat erityisen vaikeita neurologisia sairauksia tutkittaviksi, koska sairausepisodien välillä potilaat ovat periaatteessa täysin terveitä, toteaa yksi tutkimuksen johtajista, professori Mark Daly Harvardin yliopistosta.

Dalyn mukaan nyt on osoitettu todeksi mahdollisimman laajan yhteistyön tarve, jotta voidaan tunnistaa migreenin tapaisten neurologisten sairauksien taustalla olevia biologisia mekanismeja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään