Kun henkilö jäykistyy yhteiselämän vastaiseksi, hänestä tulee koominen hahmo, jonka tekosista tulee komiikan ja satiirin lähde.
Kari Suomalainen (1920–1999) piirsi poliittisia pilapiirroksia Helsingin Sanomiin 41 vuoden ajan. Näkemyksissään hän oli niin vankka, että hän teki uransa aikana vain yhden vastineen piirtämällä uuden kuvan.
Valkeakosken Visavuoren Kari-Paviljongissa on tämän vuoden loppuun saakka esillä Tää on kivaa! –näyttely, jossa on esillä Karin mehevimpiä poliittisia pilapiirroksia eri vuosikymmeniltä. Piirrosten vuosikymmenittäin ryhmittely havainnollistaa, miten Kari kehitteli erilaisia karikatyyrihahmoja ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten ja poliittisten pyörteiden saatossa.
Museojohtaja Pälvi Myllylän mukaan toukokuussa 1955 Kari Suomalainen julkaisi Helsingin Sanomissa piirroksen, jossa lihava lehtimummo istuu kojussaan alasti ympärillään miestenlehtiä, joiden kansilehdissä on miltei alastomia naisia.
Karin ideana oli esittää, miltä näyttäisi lehtikojullakin, jos kyseinen ainaista omaa alastomuuttaan korostava nudismi leviäisi keskelle meidän arkielämäämme.
Myllylän mukaan kuvan johdosta oli Helsingin Sanomien toimituksessa käynyt vihaisia helsinkiläisrouvia esittämässä paheksuntansa piirroksen johdosta.
Tähän Kari reagoi heti, ja kahden päivän kuluttua lehdessä ilmestyi piirros, jossa sekä miestenlehtien kansikuvatytöillä ja lehtimyyjämummolla oli paksut talvivaatteet päällä.
Tämän enempää ei Kari julkisuudessa pilapiirrostensa katsojien ja lukijoiden kanssa harrastanut ns. interaktiivista seurustelua, vaikka olikin erittäin kiinnostunut piirrostensa aikaansaamista reaktioista.
Missä tämän päivän poliittiset puvustukset?
Valkeakosken Visavuoren Kari-Paviljongin näyttelyssä suurin osa teoksista on jo niin tuttuja, että niitä voisi kutsua kansakuntamme ikoneiksi.
Mutta useat tuntemattomammat teokset syventävät käsitystä siitä, kuinka syvällinen kansakuntamme sielun asiantuntija Kari Suomalainen todellisuudessa oli.
Kuvataiteilija Laila Pullinen totesi 80-vuotishaastellussaan TV1:ssä 24. heinäkuuta, että taide on sanatonta puhetta, universaalia kieltä, joka ylittää kulttuuri- ja kielirajat.
Myös Karin pilapiirrosten tyypit ja aiheet ovat paljolti universaaleja, vaikka ne on sijoitettukin Suomeen.
Tässä suhteessa Karin seuraajia onkin odoteltu, olkoonkin, että hän oli poliittisesti konservatiivi. Mutta missä viivyttelee se poliittinen pilapiirtäjä, joka luo Karin luomille poliittisille hahmoille tämä päivän puvustuksen.
Kuka edustaa lihavaa kypäräpäistä kokoomuslaista pappia, laihaa haalaripukuista demariduunaria, lihavaa resupekka äskoodeeälläläistä, lihavaa kepuisäntää, pientä viiksekästä nököhampaista, mustakupuista ärkoopelaista tai pientä valkopukuista ja leveäkauluksista liberaalia.
Jeesus Aleksilla räjäytti tajunnan
Kari oli innostunut klassisesta musiikista ja soitti innokkaasti fagottia. Yhdeksi onnistuneimmista piirroksistaan hän nimesi 22.12.1954 julkaisemansa Joulukatu –piirroksensa, jossa hän kuvaa Jeesusta kuokkavieraana omissa syntymäpäiväkesteissään.
Kari tapasi vuonna 1954 vähän ennen joulua näyttelijä Tarmo Mannin Aleksanterinkadulla. Ihmisten joulukiireitä katsellessaan Kari alkoi pohdiskella, miltä näyttäisi, jos Jeesus yht´ äkkiä ilmestyisi keskelle joulukadun hulinaa kertomaan taustoistaan.
Tarmo Mannille Kari totesi, että pitäisi piirtää asiasta sitä tilannetta esittävä kuva. Manni väitti Karille, että sitäpä et uskalla tehdä, johon Kari:
– Katso huomisen lehdestä.
Kari riensi työhuoneelleen, ja piirros julkaistiin seuraavana päivänä.
Kovaa kulttuurikritiikkiä urheilua vastaan on 16. marraskuuta julkaistun piirros, joss vanha mummo katsoo televisiosta jääkiekko-ottelua ja ihmettelee: Herraisä, eiks hyö voi jokkainen hankkia itelleen ommaa kiekkoo, ettei tarvis tuosta yhestä kiekosta tapella.
Tai muodin omalaatuisuutta kuvaa kun tyttö kysyy näyteikkunan edessä: Mikseivät ihmiset voi olla mallinukkien ja mallinuket ihmisten näköisiä.
Hurjinta on se, että Karin aloittaessa Helsingin Sanomissa 31. joulukuuta 1951, hän kuvaa uusivuosilapsen 1951 ihmetystä eri kansainvälisen symbolien edessä todeten: Tankki ja tykki tai pulu – tahtoo kaiken.