Ministeri Risikon vastikkeellinen sosiaaliturva ja te-toimistojen tulkinnat, ettei työtön saisi edes tarjoilla kahvia tapahtumissa, ovat kesän uutisia. Nyt olisi jo aika kuulla sosiaaliturvan varassa olevien omia näkemyksiä nykyjärjestelmän ongelmista.
Ihmisillä on hyvin erilaisia motiiveja olla työnhakijoina. Lisäksi jokaisella paikkakunnalla on omat erityispiirteensä, kuten kausityöllisyys, pitkät välimatkat tai asumisen kalleus. Siksi työministeriöstä annettu tasapäistävä pakko-ohjeistus ei sovi juuri millekään paikkakunnalle, ei yrityksille, eikä työnhakijoille. Sokerina pohjalla media ja urbaanilegendat luovat kuvaa ”laiskoista” työnhakijoista.
Ei siis ihme, että yritykset eivät hae te-toimistosta työntekijöitä, harva työnhakija saa sen kautta mielekkään työpaikan ja kunnat maksavat työttömyyssakkoja pitkäaikaistyöttömyydestä.
Mielestäni te-toimistot joutaa lakkauttaa nykymuodossaan. Työtä oikeasti hakevat hakisivat sitä suoraan työnantajilta, rekrytointifirmoista ja nettipalveluiden kautta. Ne, joiden työttömyys pitkittyy, tulisivat kunnan vastuulle.
Paltamon malli on ollut ainoa kokeilu päästä yhden luukun malliin, jossa työnhakijan omat tarpeet ovat ensisijaisia. Tosin tässäkään kokeilussa emme saaneet käyttää rahoitusta sosiaaliseen luototukseen, eikä kehittämäämme oppisopimusmalliin. Mutta olemme saaneet räätälöidä ihmisten tarpeiden mukaisia töitä.
Kokeilun alkuvaihe osoitti, että väärät rekrytoinnit voivat vääristää kokeilun idean ja myös sen, että laaja tutkimushanke lähtee kuitenkin enemmän tutkimuslaitoksen omista intresseistä kuin kokeilun tarpeista, esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia on mitattu liian kapeasti.
Paltamon täystyöllisyysmallista on liikkeellä laajasti vääriä käsityksiä, korjaan tässä pahimpia. Kaikilla työkykyisillä on työsuhde, jonka kuukausipalkka vaihtelee 1 034 ja 2 300 euron välillä päivätyöajan ollessa 4,45– 8 tuntia riippuen työntekijän aiemmasta sosiaaliturvasta ja työtehtävistä.
Työterveyshuolto on erinomainen ja jokainen on päässyt työkyvyn arviointiin. Toimeentulotukimenot eivät ole ”vähentyneet riittävästi” tutkijoiden mielestä, mutta se johtuu aiemmasta alikäytöstä. Nyt työntekijät ovat saaneet tarvitsemaansa hammashoitoa, silmälaseja, erikoissairaanhoitoa ja muita työssäkäynnin perusedellytyksiä kuntoon. Lisäksi ulosotot menevät systeemin mädännäisyyden vuoksi osittain sosiaalitoimiston maksettaviksi.
Kokeilumme on paljastanut nykysysteemin hullutuksia, alistamiskäytäntöjä ja ennen kaikkea alituista pompottamista eri luukuilla ja todistanut, että asiat voi tehdä toisin, ihmisen omia tarpeita kunnioittaen. Se on mahdollisuuksien sosiaaliturvaa, josta menen keskustelemaan ministeri Risikon kanssa tiistaina.
Kirjoittaja on Paltamon Työtä Kaikille -kokeilun (2009–2013) toiminnanjohtaja ja oululainen kaupunginvaltuutettu.
uutiskirje 