Joutilas luokka osa 14
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vilautti elokuun alussa vanhaa kunnon pakkotyökorttia esittämällä, että sosiaaliturvasta pitää tehdä vastikkeellista.
Tuolloin työikäisen ja -kykyisen olisi pakko osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Samanlaista yhteiskuntavastuuta hän ei vaadi yrityksiltä.
Veblenin mukaan äveriään luokan konservatismi on niin silmiinpistävää, että siitä on tullut yleisesti tunnustettu kunniallisuuden ja kunnia-arvoisuuden merkki: ”Koska uudistukset ovat vastaavasti alaluokkainen ilmiö, ne ovat mauttomia. Uudistusten vaatiminen ei kuulu hyviin tapoihin, kuten kaikkeen vanhaan hyvään tyytyminen ja sen arvostaminen.”
Mikäli uudistajan jalot pyrinnöt kohdistuvat johonkin ajallisesti, paikallisesti tai henkilökohtaisesti riittävän etäiseen epäkohtaan, hänen ajamansa asian konkreettiset ansiot voidaan tällöin myöntää.Veblenin mukaan se, että hyvinvoivan joutilasluokan käytännöistä, toiminnoista ja näkemyksistä tulee muulle yhteiskunnalle vallitseva käyttäytymisnormi, pakottaa kaikki hyvämaineiset ihmiset seuraamaan joutilas luokan esimerkkiä.
Suomalaisten sosiaalisessa evoluutiossa nuorsuomalaisten monarkistien kuninkaantekopuolue Kokoomuksen kutsumuksena on jarruttaa edistyksen liikettä yrittämällä kaikin keinoin säilyttää aikansa elänyt mahdollisimman pitkään ja muumioida historiallinen kehitys. Tässä yksi syy, miksi useat eilispäivän ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
Konservatiivinen pölynpyyhkiminen ja entisöivä konservointi on kokoomuslaisesta kunnianarvoista, koska se on yläluokkaisen etiketin mukaista.
Konservatiivista uudistusten vaatiminen on alaluokkaista, siis mautonta, koska uudistukset aiheuttavat häiriöitä hyväksytyssä elämäntavassa. Ne syöksevät helposti harvojen etuoikeutettujen yhteiskunnan sekasortoon.
Veblenin mukaan uudistusten vastustaminen on pohjimmiltaan vieraan elämäntavan torjuntaa, eräänlaista ksenofobista muukalaispelkoa. Uudet sosiaaliset keksinnöt ovat kokoomukselle myrkkyä.
Vapaan markkinatalouden arvot pääoman esteettömäksi kasvattamiseksi ovat sosiaalisesti arvottomia, mutta armottomia arvoja, vaikka kirkossa armosta sunnuntaisin saarnataankin. Varsinkin oikeiston insinööri- ja ekonomistisiivelle edistys merkitsee vain ja ainoastaan teknisten vempeleiden ja rationalisoinnin rajatonta lisäämistä.
Miten herkässä oikeistolainen hymy onkaan teknologisten keksintöjen edessä, varsinkin, kun kerrotaan kuinka tuntuvasti uusi teknologinen kehitelmä vähentää työvoiman tarvetta.
Saneeraus on oikeiston salaverhottua ihmisvihaa sekä kiristyskeino taloudellisille ja poliittisille puhdistuksille. Saneerauksella yritys pelastetaan taloudellisista vaikeuksista saattamalla irtisanotut työntekijät taloudelliseen ahdinkoon. Työttömäksi jäävien työntekijöiden taloudelliset tappiot uutisoidaan pörssikurssien nousuna.
Vaikka työntekijät saneerataan työttömiksi, missään tapauksessa heille ei myönnetä oikeutta joutenoloon.
Työttömän täytyy istua aamusta iltaan pirtin pöydän ääressä hiekoitetut rukkaset kourassa odottamassa työmääräystä, ettei rukkasia etsiessä menisi hyvää työaikaa hukkaan, kuten Jaakko Teppo veistelee.
Työttömyys on pakotettua joutilaisuutta, ei henkilökohtainen valinta tai asennoitumistapa elämään, kuten vapaaehtoinen joutilaisuus. Koska työ tekijäänsä kiittää, se myös profiloi tekijänsä. Siksi eri ammattinimikkeillä pitää olla myös oma profiili kuvaamaan tilannetta silloin, kun ammattia vastaavaa toimeentulomahdollisuutta ei ole tarjolla.
Työtön voi olla vain työmies, työttömänä työtä tekevä työväki. Toimihenkilön työttömyyden nimi on toimettomuus, virkamiehen virattomuus, apuhoitajan työttömyys on avunhoitajattomuutta.
Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).
Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen.
uutiskirje 