Uuden kynnyksellä

Viimeinen sana

Nokian kännykkätuotannon myynti Microsoftille hämmentää ja hämmästyttää.

Kaupassa puhutaan niin suurista rahoista, että sitä on tavallisen soittelijan vaikea käsittää. Microsoft maksoi Nokian kännyköistä lisukkeineen summan, joka vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen valtion budjetista eli reilut 5,4 miljardia euroa.

Nokia saa kaupassa riihikuivaa rahaa ja samalla se pääsee eroon tappiota tuottaneesta kännykkätuotannostaan. Maallikkona tuota voisi pitää suomalaisten kannalta hyvänä kauppana, jos vielä saadut miljardit sijoitetaan tuottavasti – ja kaiken lisäksi Suomessa.

Aika entinen ei koskaan enää palaa.

Jotkut talousasiantuntijat ovat tosin arvioineet, että Microsoft sai Nokian puhelimet liian halvalla. Suomessa ”oikeaa hintaa” voi olla vähän vaikea arvioida, koska Nokiaan liittyy paljon muitakin kuin taloudellisia arvoja.

Ehkä kyseessä oli taas kerran sellainen kauppa, jossa kumpikin osapuoli voitti tai ainakin ylsi tavoitteeseensa.

Microsoft sai kehiteltäväkseen sellaiset puhelimet, jotka niveltyvät sen muuhun kauppatoimintaan. Jos Windows-firma tosiaankin perustaa datakeskuksen Suomeen, niin sillä voi olla monenlaisia positiivisia seurausvaikutuksia ja vältytään muun muassa massiivisilta irtisanomisilta. Toisinkin voi käydä, sillä mikään ei ole varmaa tai ikuista globaaleilla markkinoilla.

Nokia puolestaan pääsi eroon tappiollisesta tuotannosta ja pääsee kehittämään voitollista verkkoyhtiötään. Nokian NSN-verkkoyhtiö haastaa tosissaan markkinajohtajan, ruotsalaisen Ericssonin, jonka suomalaiset muistavat ennen muuta ajalta ennen kännyköitä. Kovamuoviset veivattavat puhelinkoneethan olivat Ericssonin valmistamia.

On helppo rakennella salaliittoja ja selittää monista eri syistä – myös omista taktisista ja strategisista virheistä – johtuvat muutokset sillä, että nyt toteutunut kuvio oli suunniteltu jo silloin, kun Microsoftin mies Stephen Elop marssi Nokian johtoon.

Todennäköisesti tämäkin malli olikin jo silloin pelilaudalla yhtenä vaihtoehtona. Vahvasti näyttää siltä, että Elop johti tietoisesti yhtiötä siihen suuntaan, että Nokian kännykät putoavat kuin kypsät tomaatit Microsoftin syliin.

Nokia on vuosikymmenien aikana saanut yhteiskunnalta monenlaista tukea.

Iso osa insinööreistäkin on käynyt läpi suomalaisen, verovaroilla kustannetun koulutusputken.

Moni halusi tuki- ja koulutusrahat takaisin, kun iso pala Nokiaa häipyy Suomesta. Asiaa kannattaa pohtia eri puolilta huolellisesti. Sekin on syytä pohdinnoissa muistaa, että Nokia on tuonut suomaiselle yhteiskunnalle – kunnille, valtiolle – vuosien saatossa pelkästään yhteisöveroina ja henkilöstön palkkaveroina miljardeja euroja.

Nokian tapaus kertoo osaltaan myös siitä, miten yhden ison yhtiön nousut ja laskut pystyvät heiluttamaan valtiovenettäkin. Globaalissa maailmassa pääomalla ei ole isänmaata eikä sosiaalista omaatuntoa. Taloudessa raha ja sen tuotto-odotukset ratkaisevat. Kapitalisti siirtelee tuotantoaan bisneslogiikan mukaan ja muun muassa hakee ikuisesti uusia edullisia markkinoita.

Suomi nousi 1990-luvun alkuvuosien syvästä lamasta isolta osin Nokian ansioista, monet yksittäiset suomalaiset ja kunnatkin rikastuivat miltei täysin ilman omaa ansiotaan, kun yhtiön pörssikurssi nousi taivaisiin.

Nokian johto teki virheitä ennen muuta tuotekehittelyssä, jäi toisten jättien jalkoihin ja alkoi pudota markkinoilta. Kun kierre alkoi, niin se olikin sitten menoa.

Verkkotuotanto voi kuitenkin nostaa uuden Nokian merkittäväksi liikeyritykseksi. Suomessa on alan osaamista ja firmalla on nyt myös rahaa satsata investointeihin ja tuotekehittelyyn. Nokia jakanee osan kauppasummasta tavalla tai toisella myös osakkeenomistajille, jotka ovat uskoneet firmaan huonoinakin aikoina.

Suomi ei nouse tai kaadu Nokian takia. Nyt ollaan kuitenkin uuden kynnyksellä. Aika entinen ei koskaan enää palaa, vaikka kuinka huutaisimme kurkkumme käheiksi. Tässäkin kyse on teollisuuden rakennemuutoksesta, joka joudutaan kohtamaan, mutta johon eivät vanhat lääkkeet tepsi. Samanlaista rakennemuutosta on viety läpi jo vuosia metsäteollisuudessa.

Myös monet yhteiskunnan rakenteet ovat syntyneet toisenlaiseen yhteiskuntaan ja niitäkin on voitava katsoa uusin silmin. Vain muutos on ikuista – ja vaihtoehtoja on. Viimeistä sanaa ei tässäkään tapauksessa ole vielä sanottu.