Karkotus (Izgnanie, 2007) on toinen taidonnäyte juuri esitetyn Paluun (2003) ohjaajalta Andrei Zvjagintsevilta. Amerikkalaisen William Saroyanin novellin tapahtumat on siirretty onnistuneesti syvälle Venäjän maaseudulle.
Alku on kuin film noir -vaikutteisesta rikosjännäristä. Autoa ohjaava mies osoittautuu käsivarteen haavoittuneeksi, hän ei haluaa lääkäriin, vaan pyytää veljeään poistamaan luodin.
Hämyisän ja hieman salaperäisen alun jälkeen elokuva muuttuu päällisin puolin perhefilmiksi. Alex (Konstantin Lavronenko), hänen vaimonsa Vera (Marie Bonnevie) ja pariskunnan kaksi lasta matkaavat syrjäiselle maaseudulle, hieman ränsistyneelle huvilalle. Tapahtumista ei muotoudu perheidyllin kuvausta luonnonhelmassa, vaikka maalaismaisemalla onkin kerronnassa oleellinen osa.
Kaiken pohjalla sykkii piinaava salaisuus, jossa mitataan sekä aviopuolisoiden suhde että miehinen kunniakäsitys. Lasten maailma ja näkökulma on myös tärkeä. Ulkoisesti kaikki on näennäisen yksinkertaista, pinnan alla tapahtuu sitäkin enemmän. Replikointi on vähäistä ja harkittua.
Zvjagintsev osoittaa olevansa eurooppalaisessa taide-elokuvassa omintakeinen Tarkovskin ja Antonionin perillinen, mikäli sukulaissieluja halutaan etsiä. Kerronnan hitaus vaikuttaa välillä hieman pinnistetyltä, mutta on silti draaman kaaren valossa ehdottoman johdonmukaista. Paluun tavoin Zvjagintsev osoittautuu hyvin paneutuneeksi näyttelijäohjaajaksi, ja jälki on sen mukaista.
Karkotus. Yle Teema keskiviikkona kello 22.00.