Mikko Kivinen kumppaneineen laulaa aluksi kaipaavansa nuoruuteen biisissä Keski-ikä on syvältä. Mutta, kun teksti etenee alkaa keski-ikä tuntuakin hyvältä: omakotitalo, auto, on varaa antaa kymppi tippiä… ja lopulta laulussa huudetaan: Menkää nuoret töihin!
Kun se olisikin niin yksinkertaista, että menisivät vaan. Eniten näitä huutajia on työnantajissa, jotka mieluummin teettävät ylitöitä omalla väellään, kun ottavat nuoren töihin ja väsyttävät samalla porukat ennenaikaiselle eläkkeelle. Onpa duunareissakin niitä, jotka vastustavat työnjakamista. Kun huutajalta kysyy, voisitko antaa palasen työajastasi nuorelle, alkaa kauhea valitus, että minun palkastani ette vie euroakaan. Tähän kaatuu yleensä ajatus työn jakamisesta käytännössä.
Suomessa pitäisi nostaa uuteen keskusteluun työn jakaminen.
Kuinka moni työntekijä olisi valmis luopumaan esimerkiksi 20 prosentista palkastaan ja työajastaan nuoren hyväksi? Neljä luovuttajaa tarvittaisiin, että syntyisi koko rahoitus uuteen työpaikkaan kisällille, joka toisi työpaikalle viimeisimmän tiedon koulutuksesta ja osaamista tietoyhteiskunnan välttämättömistä taidoista. Oikein suunniteltuna se tuottaisi työnantajalle lisäarvoa, kun mestarin pitkä kokemus ja kisällin tuore tietotaito yhdistettäisiin. Mestari jaksaisi pitempään töissä ja kisälli ei olisi koulutettuna turhautumassa työttömyyteen ja saisi arvokasta työkokemusta. Saattaisi olla niin, ettei palkkaa tarvitsekaan leikata kuin puolet työajan leikkauksesta. Valtio ja kunnat voisivat työaikaseteleillä tukea nuoren työllistymistä kisälliksi.
Taas tuli työttömyystilastot, joissa oli synkkiä lukuja, nuorten työttömyys oli kasvanut entisestään. Juuri perheen perustamisiässä tulotaso on alhainen ja työsuhde epävarmin. EK ja Kokoomus esittävät eläkeiän nostamista, mutta sehän tarkoittaisi entistä pitempään kestävää tulppaa nuorille päästä töihin. Sen sijaan Suomessa pitäisi nostaa uuteen keskusteluun työnjakaminen myös työuria lisäävänä keinona. Siitä hyötyisivät kaikki. Mikä on SAK:n tai STTK:n kanta tänä päivänä?
1990-luvulla Suomessa oli kokeiluja 6+6 -mallista, josta tuli mielenkiintoisia tuloksia. Ensinnäkin se oli ekologista, sillä liikenneruuhkat vähenivät ja busseissa oli tasaisemmin väkeä. Ihmiset jaksoivat paremmin ja tekivät tuottoisammin töitä.
Mikään lainsäädäntö ei tällä hetkellä estä vaikka huomenna aloittamasta mestari-kisälli -mallia. Mistä löytyy ensimmäinen paikkakunta, joka saa kaikki tahot yhteen miettimään käytännön ratkaisuja ja toteuttamaan ne? Tv-mainokset nuorten syrjäytymisestä ovat todella vaikuttavia, mutta tuntuvat sanahelinältä, jos ne jäävät vain mainospaloiksi. Olisiko tästä vassin ehdotukseksi työuran pidentämiseen? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sekä mestarin että kisällin työura pitenisi.
Kirjoittaja on oululainen valtuutettu ja Paltamon Työtä Kaikille –kokeilun toiminnanjohtaja.
uutiskirje 
