Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Suomi on selkeästi linjannut etsivänsä uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktiselta alueelta.
”Suomella on pitkä talvimerenkulun perinne ja merkittävää osaamista. Jo siksi Suomella on vahva kansallinen intressi olla maailman johtavia maita arktiseen meriteknologiaan ja merenkulkuun liittyvässä koulutuksessa, tutkimuksessa, tuotekehittelyssä, operoinnissa ja alan liiketoiminnassa. Monialaisella kylmään ilmastoon sopivalla osaamisella ja arktisella meriteknologialla on suora kytkentä maan elinkeinoelämän mahdollisuuksiin arktisella alueella”, hän kirjoittaa blogissaan.
Tässä kokonaisuudessa on Vapaavuoren mielestä syytä pohtia, miksi valtio-omisteinen yhtiö ei voisi yhtäläisin mahdollisuuksin yksityisten yhtiöiden kanssa osallistua arktiseen liiketoimintaan.
”Kun nimenomaisena tavoitteenamme on arktisen liiketoiminnan edistäminen, miksi valtionyhtiö olisi siihen kelvoton toimija?”
Vapaavuoren mielestä riski siitä, ettei Itämeren jäänmurtoa voida turvata kaikissa olosuhteissa on mitätön.
Valtavia summia
Arktisen meriteollisuuden tulevaisuuden kokonaisinvestointeja ei ole tarkasti tiedossa, mutta elinkeinoministerin mukaan kyse on valtavista summista. Esimerkiksi Krylov-instituutin mukaan Venäjän alustarve vuoteen 2020 mennessä yksin mannerjalustan hyödyntämiseen olisi noin 350 alusta, joiden yhteishinta olisi noin 80 miljardia euroa.
Venäjän lisäksi alaan investoidaan merkittävästi muun muassa Norjassa, Kanadassa ja USA:ssa.
Vapaavuori kirjoittaa Suomen globaalin kilpailun seurauksena menettäneen kymmeniä tuhansia työpaikkoja perinteisiltä teollisuudenaloiltamme.
”Väistämättä menetämme niitä tulevina vuosina vielä lisää. Kaikkein olennaisinta nyt on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen luonnille. Uudet työpaikat löydämme vahvan osaamisen ja uusiutumisen kautta. Voimme toki lyödä päätämme jäävuoreen ja pitäytyä vanhassa, mutta ei sillä taktiikalla kyllä eteenpäin päästä.”
uutiskirje 
