Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan satoja pakenevia syyrialaisia on käännytetty takaisin Syyriaan Jordanian ja muiden naapurimaiden rajoilla.
Jordania tarvitsee kansainvälistä tukea, jotta se voi lopettaa rajoitukset Syyrian pakolaisten tulolle maahan.
Amnestyn raportti Growing restrictions, tough conditions: The plight of those fleeing Syria to Jordan kuvaa ongelmia, joita Syyrian konfliktia pakenevat kohtaavat Jordaniassa ja muissa naapurimaissa.
Vuosikymmenen pahin humanitaarinen kriisi.
Monet ovat joutuneet palaamaan Syyriaan ja ne, jotka ovat saaneet luvan jäädä, joutuvat elämään alkeellisissa ja vaarallisissa oloissa.
– Taisteluita pakenevia syyrialaisia estetään pääsemästä Syyrian naapurimaihin, joissa rajavalvonta on tiukentunut, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.
– Pakenevista monet ovat jo menettäneet kaiken. Amnesty vaatii Syyrian naapureita pitämään rajansa auki kaikille, jotka pakenevat konfliktia. Kansainvälisen yhteisön on lisättävä toimia Syyrian naapurimaiden tukemiseksi.
Naapurimaat kuormittuvat
Yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut Syyriasta. Kyseessä on tämän vuosikymmenen pahin humanitaarinen kriisi. Suurin osa ihmisistä on paennut Libanoniin, Jordaniaan, Turkkiin, Irakiin ja Egyptiin. Lisäksi Syyriassa on ainakin 4,25 miljoonaa maan sisäistä pakolaista.
– Pakolaisten suuri määrä kuormittaa naapurimaita, joiden resurssit on venytetty äärimmilleen. Se ei ole kuitenkaan riittävä syy kieltää ihmisiä pääsemästä maahan tai palauttaa heitä pakolla takaisin Syyriaan. Kansainvälisen yhteisön on tuettava alueen maita ja lisättävä kansainvälistä humanitaarista apua, sanoo Mehtonen.
Viranomaisten mukaan konfliktia pakenevat päästetään rajan yli Jordaniaan, mutta Amnestyn tutkimus osoittaa, että raja on suljettu monilta ihmisryhmiltä. Esimerkiksi palestiinalaiset pakolaiset, paperittomat, Syyriassa asuvat irakilaiset pakolaiset ja yksin tulevat miehet, joilla ei ole perhesiteitä Jordaniaan, käännytetään pois.
Jumissa rajalla
Lisäksi Jordanian rajalle on jäänyt ”jumiin” tuhansia kotinsa jättäneitä. Kuuden lapsen äiti kertoi Amnestylle, että rajalla passeihin laitettiin leima ”paluu kuukauden kuluessa”. Kuukauden odottamisen jälkeen perheeltä kiellettiin pääsy maahan ja heidän oli palattava läheiseen syyrialaiskylään.
Jo maahan päässeitä uhkaa puolestaan monesti käännytys. Jordanian viranomaiset kertoivat Amnestylle, etteivät he palauta ketään Syyriaan. Kuitenkin noin 200 pakolaista palautettiin Syyriaan elokuussa 2012 Za’atrin pakolaisleirin levottomuuksien jälkeen. Amnestyn saaman tiedon mukaan monet muut ovat sen jälkeen joutuneet palaamaan Syyriaan.
– Syyrian pakolaisilla on oikeus kansainväliseen suojeluun. Ihmisten palauttaminen Syyriaan on vastoin kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, Mehtonen toteaa.
Ahdinko Za’atrin leirillä
Za’atrin pakolaisleiri on Jordanian suurin. Siellä on noin 120 000 Syyrian pakolaista.
Pakolaiset kertoivat Amnestylle, että heillä on vaikeuksia saada peruspalveluita. Suurimmat ongelmat liittyvät puhtaaseen juomaveteen, korkeaan rikollisuuteen ja huonoon turvallisuustilanteeseen.
Vain puolet kouluikäisistä lapsista on ilmoittautunut kouluun. Amnesty tapasi leirillä 12-vuotiaita lapsia, jotka eivät käy koulussa vaan auttavat perheitään tekemällä töitä. Naiset ja tytöt kertoivat pelkäävänsä seksuaalista väkivaltaa ja häirintää.
Myös Za’atrin pakolaisleirin ulkopuolella elävät pakolaiset ovat vaarassa.
– Erityisesti naisten ja lasten tilanne on vaikea. Pakolaiset, jotka ovat paenneet pommituksia, joutuvat Jordaniassakin pelkäämään eivätkä pysty elämään normaalia elämää, Mehtonen sanoo.
uutiskirje 
