– Venäjän pahin ihmisoikeuksia koskeva ongelma nykyään on se, ettei maassa ole riippumatonta oikeuslaitosta, arvioi Suomessa vieraillut Amnesty Internationalin Moskovan-toimiston johtaja Sergei Nikitin.
Ihmisoikeusjärjestöjen tilanne Venäjällä on Nikitinin mukaan tiukentunut vuodesta 2006 lähtien. Tuolloin Venäjällä tuli voimaan laki, jonka mukaan kansalaisjärjestöjen tulee rekisteröityä.
Viime ja toissa vuoden suurten mielenosoitusten jälkeen Venäjällä on hyväksytty lukuisia uusia lakeja, jotka vaikeuttavat järjestöjen toimintaa entisestään. Ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen pitää rekisteröityä ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Yli tuhat kansalaisjärjestöä on joutunut tarkastuksen kohteeksi.
Suuri osa venäläisistä ajattelee, että lahjukset ovat ainoa keino ratkaista ongelmia.
Myös mielenosoitusten järjestämistä ja median toimintaa säädellään tiukemmin kuin ennen.
Ihmisoikeuksien
sijasta uskontoa
Amnestyn Moskovan-toimisto on Lontoossa toimivan Amnesty Internationalin alainen, eikä Amnestylla ole Venäjällä henkilöjäseniä. Siten ”agenttilaki” ei suoraan kosketa Venäjän Amnestya. Samanlainen malli on käytössä esimerkiksi Intiassa ja Nigeriassa.
Nikitin kertoo, että tiukentunut tilanne Venäjällä on vaikuttanut myös Amnestyn toimintaan. Mielenosoituksille ei saada lupaa tai ne siirretään kaupungin keskustasta kauas lähiöihin. Amnestyn vetoomusten allekirjoittajia on kuulusteltu ja heidän tietokoneitaan on takavarikoitu.
Vielä vuonna 2006 Amnesty suunnitteli Venäjän opetus- ja tiedeministeriön kanssa yhdessä ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta opettajille. Sittemmin hanke on haudattu.
– Kommunistisen ideologian jättämän aukon on täyttänyt ortodoksiuskonto, jota pidetään autenttisten eettisten normien lähteenä. Siinä ei kuitenkaan ole kyse niinkään etiikasta vaan tottelemisesta, huomauttaa Nikitin.
Venäjän keskiluokka
ei piittaa ongelmista
Bolotnajan mielenosoituksessa toukokuussa 2012 oli eri arvioiden mukaan 10 000–30 000 osanottajaa. Tapahtumista on syytetty erityisesti tavallisia ihmisiä, ei johtajia.
– Tämän tarkoituksena on osoittaa, että kaikkia tarkkaillaan, arvioi Nikitin.
Uusilla laeilla onkin Nikitinin mukaan enemmän pelotevaikutusta. Järjestöt Amnesty mukaan lukien joutuvat odottamaan uusia tarkastuksia eivätkä tavalliset ihmiset ehkä uskalla ottaa osaa mielenosoituksiin.
Suurin osa venäläisistä ei Nikitinin mukaan tiedä ihmisoikeuksiin liittyvistä ongelmista maassaan. Osa keskittyy hengissä selviytymiseen, keskiluokka taas nauttii elämästään. Asioista kiinnostutaan vasta, kun omalle kohdalle osuu jotain ikävää – ja silloinkin tilanne yritetään usein ratkaista lahjuksilla.
Viime vuonna voimaan tullut homopropagandalaki on kuitenkin toiminut jopa itseään vastaan. Kun homoseksuaalien oikeuksista on alettu puhua enemmän, on tukea homoseksuaaleille osoitettu enemmän, kertoo Nikitin.
Aiheesta enemmän perjantaina 1.11.ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä, jonka voi ostaa näköislehtenä Lehtiluukusta .
uutiskirje 
