Johannes Virolaisen syntymästä tulee 100 vuotta
Johannes Virolainen oli suuren kansanliikkeen suuri edustaja, kiitteli eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma valtioneuvos Johannes Virolaisen juhlakirjan julkistamistilaisuudessa eduskunnan auditoriossa tiistaina.
Heinäluoma luonnehti Virolaista yhdeksi sodanjälkeisen Suomen suurista hahmoista. Virolainen toimi kansanedustajana kuudella vuosikymmenellä 1945–1991. Ministerinä hän oli kaikkiaan 15 hallituksessa, muun muassa pääministerinä vuosina 1964–1966. Ministeripäivä hänelle on kertynyt enemmän kuin kenellekään, kaikkiaan 6169.
Johannes Virolaisen syntymästä tulee ensi tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Juhlakirjan hänestä toimittivat Ajatuspajan e2:n johtaja Karina Jutila, vapaa toimittaja Matti Simula ja politiikan toimittaja Heikki Vento.
Artikkeleita kirjaan kirjoittivat mm. Kari Hokkanen, Heikki Haavisto, Jarmo Virmavirta, Riitta Uosukainen sekä Erkki Liikanen ja Lasse Lehtinen. Virolaisen elämä ja ura käydään läpi Vennon ja Simulan yli satasivuisessa kirjoituksessa.
Tasapainoilua
Simula kiinnittää huomiota Virolaisen Kekkoseen ja maalaisliiton K-linjaan kohdistaman kritiikin ankaruuteen 60-luvun alkuvuosista lähtien. Se käy Simulan mukaan ilmi Virolaisen muistiinpanoista, vaikka julkisissa puheissa ja kirjoituksissa arvostelu oli siloteltua.
Virolainen tasapainoili Simulan mukaan oman tahdon, Kekkosen linjan ja Maalaisliiton K-linjan välillä. Simulan mukaan K-linjalla olleen keskustan nuorisojärjestön tyly kohtelu satutti Virolaista 70-luvulla.
Vento korosti, ettei Virolainen ollut koskaan kekkoslainen, hän oli paasikiviläinen. Vento muistuttaa Virolaisen olleen myös vahva punamultamies, joka hieman vierasti kokoomusta.
Korkealla iällä solmittua avioliittoa Kyllikki Stenroosin kanssa Vento luonnehtii aidoksi rakkausavioliitoksi, joka avasi uusia ulottuvuuksia valtiomiehen politiikantäyteiseen elämään.
Poliitikoilla oli etuja jaettavaksi
Entinen keskustajohtaja ja nykyinen toimitusjohtaja Matti Vanhanen muistutti Virolaisen keskeisen uran sijoittuneen kauteen 1950–70, jolloin poliitikoilla oli paljon valtaa ja sen vuoksi myös runsaasti etuisuuksia jaettavaksi kannattajilleen. Se selittää Vanhasen mielestä osaltaan aikakauden korkeaa poliittista aktiivisuutta ja osallistumista puolue- ja järjestötoimintaan.
Vanhanen kehotti politiikan tutkijoita tarttumaan poliittisen aktiivisuuden problematiikkaan tästä näkökulmasta.
Valtioneuvos Riitta Uosukainen on kirjoittanut kirjaan jakson, jossa Virolaista tarkastellaan karjalaisena ja heidän edusmiehenään.
Uosukainen muistutti raittiusmies Virolaisen sanoneen ottavansa ryypyn sinä päivänä, kun Karjala palautetaan Suomelle. Tämän Virolainen oli sanonut Neuvostoliiton johtomiehille Nikita Hruštševille ja Nikolai Bulganinille.
uutiskirje 
