Filippiinejä moukaroinut hirmumyrsky Haiyan oli maailman mittaushistorian kovin myrsky. Tämä selittää osaltaan tuhojen laajuutta, mutta ei monien mielestä riitä yksin selitykseksi.
Filippiineillä on periaatteesta kokemusta hirmumyrskyistä, iskeehän sinne vuosittain parikymmentä taifuunia.
Riskianalyysifirma Maplecroftin mukaan Filippiinit on luonnonkatastrofeille alttein maa maailmassa. Hirmumyrskyjen lisäksi maanjäristykset, mutavyöryt ja tulivuorenpurkaukset ovat tavallisia. Viimeksi lokakuussa maajäristys surmasi yli 200 ihmistä Boholin saarella.
Filippiinit on pudonnut naapurien kelkasta.
Meteorologit olivat jo päiviä ennen Haiyanin saapumista varoittaneet, että nyt on tulossa kaikkien aikojen myrsky. Silti kävi huonosti. Miksi?
Putosi naapurien kelkasta
Filippiinien ennustettu talouskasvu tälle vuodelle on 7,8 prosenttia, mikä ylittää Kiinan tahdin. Filippiineillä onkin kiinni kurottavaa Aasian taloustiikereihin verrattuna.
Filippiinit on maailman 40. suurin talous, mutta verrattaessa bkt:tä henkeä kohti se sijoittuu laskijasta riippuen sijojen 120–140 vaiheille. Samoilla lukemilla ovat Honduras, Nicaragua ja Kongon tasavalta.
Tulonjako on erittäin epätasaista. Köyhyysrajan alapuolella on maan tilastotoimiston mukaan 28 prosenttia kansasta. Köyhyystilastossa Filippiinit on Haitin tasolla.
Lukema on vähentynyt 20 vuoden aikana muutaman prosenttiyksikön, mutta muutaman viime vuoden aikana jopa hieman kasvanut.
Vielä 1980-luvulla Filippiinien köyhyysaste oli samaa luokkaa kuin Kiinan, Indonesian, Vietnamin ja Thaimaan. Nyt näissä maissa köyhyysrajan alapuolella olevien määrä on kymmenen prosentin molemmin puolin.
Sama kelkasta putoaminen näkyy infrastruktuurissa. Verrattiinpa päällystettyjen teiden määrää, teleyhteyksiä tai sähköverkkoa, aina jää Filippiinit jälkeen lähialueen maista.
Korruption riivaama
Alueelliset erot ovat suuret. Paras infrastruktuuri on pohjoisella Luzonin saarella, jossa pääkaupunki Manila sijaitsee.
Keskiosien saaret, joita Haiyan moukaroi, taas kuuluvat köyhimpiin alueisiin. Niiden ero vauraimpiin osiin on ollut vain kasvussa.
Ongelmia pahentaa nopea väestönkasvu. Vuonna 1983 Filippiineillä oli 52 miljoonaa asukasta, nyt määrä on lähes kaksinkertainen eli 98 miljoonaa.
Vietnamin väestö on samassa ajassa kasvanut 54 miljoonasta 90 miljoonaan. Sekin on paljon, mutta ero on selvä Filippiineihin, jonka valtauskonto on roomalaiskatolisuus.
Diktaattori Ferdinand Marcos heitettiin ulos Filippiineiltä vuonna 1986. Demokratian kauden poliitikot eivät ole onnistuneet erityisen hyvin, koska ero naapureihin on kasvanut.
Politiikka ja bisnes kytkeytyvät yhteen. Transparencyn listalla Filippiinit on sijalla 105. Vähiten korruptoitunut eli sijalla 1 on Suomi, korruptoitunein eli sijalla 174 on Somalia.
Vuonna 2010 presidentiksi valittu Benigno Aquino III käynnisti kampanjan korruption kitkemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Hän on purkanut edeltäjänsä Gloria Arroyon aikana tehtyjä sopimuksia. Tämä onkin aina helpompaa kuin omien kavereiden hylkääminen.
Rakenteet eivät kestä
Useiden arvioiden mukaan moni muu maa olisi selvinnyt jopa Haiyanin kaltaisesta myrskystä pienemmillä vaurioilla.
Köyhyyden takia useimmat Filippiinien talot on rakennettu heikoista materiaaleista. Nytkin tukevat rakennukset kuten virastotalot, ostoskeskukset ja rikkaiden asunnot etupäässä kestivät myrskyn.
Vaikka hurrikaanit pieksevät Filippiinejä säännöllisesti, ei kunnon myrskysuojia ole rakennettu. Evakuointikeskuksina toimivat aivan muuhun käyttöön suunnitellut rakennukset kuten kirkot, koulut ja urheiluhallit.
Myrskyn uhrien auttamista haittaavat huonot liikenneyhteydet. Moneen paikkaa ei ole lainkaan kunnollista tietä.
Tuhoalueilla ryöstely riehuu valtoimenaan. Jotkut varastavat kaupoista, koska avustustarvikkeet viipyvät.
Mutta rikollisuus on myös normaalioloissa vakava ongelma. Tämäkin voi selittää uhrien määrää. Ihmiset eivät luottaneet viranomaisiin, vaan jäivät myrskyvaroituksista huolimatta vartioimaan kotiaan ja omaisuuttaan.
Aquino käynnisti laajan ohjelman infrastruktuurin kohentamiseksi. Nyt hänen kuusivuotinen kautensa on jo ohittanut puolivälin. Luvatuista 47 suurprojektista yksi on toteutunut osittain, 9 400:n maanjäristykset, hurrikaanit ja tulvat kestävän luokkahuoneen rakentaminen.
Projekteja toteutetaan läheisessä yhteistyössä liike-elämän kanssa. Filippiinien oloissa jokainen voi itse päätellä, mitä se tarkoittaa.
uutiskirje 
