Mistä on hyvä musiikki tehty? Monen muun seikan ohella muusikoiden hyvästä yhteistyöstä.
– Se on yksi Kotkan ja Haminan seudun ”salaisuuksista”. Lähtihän harrastus alkuun 1800-luvun lopulla työpaikkojen soittokunnista, ja myös sodanjälkeiseltä ajalta tunnetaan pitkään vaikuttaneita yhtyeitä.
Näin kertoo itsekin vuosikymmeniä muusikkona työskennellyt Heikki Kauppinen (s. 1935). Klarinetti ja saksofoni ovat eläkeläisellä kevyesti naulassa varsinkin sen vuoksi, että viime vuosien tärkein työkalu on ollut tietokone.
– Kun aiheesta kertovaa kirjaa alettiin suunnitella, aluksi tuli mieleen noin sata tuttua muusikkoa. Aloin kirjoittaa heihin liittyviä pikku juttuja. Se olikin raskaampaa työtä kuin olin ajatellut. Kun olin noin 120 tällaista juttua kirjoittanut, oli pakko vetää henkeä muutama kuukausi. Lopulta erillisiä tarinoita syntyi parisataa. Kirjassa esitellään lähemmin myös noin 200 muusikkoa, Kauppinen kertoo.
Kirja, muhkea Kotkan ja Haminan seudun kevyen musiikin historiateos, ilmestyy keskiviikkona 27.11. Kotkassa konserttitalolla järjestettävässä konsertissa. Materiaalia teosta varten on kerätty haastatteluin jo 80-luvulta lähtien.
– Mika Huusari, joka muutenkin on Merja Hietasen kanssa auttanut minua tekstin syntymisessä, on tehnyt taustatiedon hankinnassa suuren työn. Useita kymmeniä muusikoita on haastateltu. Tietojen etsinnässä on ollut omat kuvionsa, ei kaikki noin vain löydy kenenkään muistista. Esimerkiksi laulusolisteista monet eivät jatkaneet uraa kovin pitkään ja nimetkin ovat vaihtuneet, kuvaa Kauppinen kirjan tekemisen ongelmia.
Kirja on herättänyt jo ennen ilmestymistään melkoisesti kiinnostusta, sen Heikki Kauppinen on huomannut monista yhteydenotoista ja haastattelupyynnöistä.
– Monet muistavat ainakin näkyvimmin mukana olleita: esimerkiksi tarkan sovittajan Pentti Aholan ja hänen kvintettinsä, Veikko Lavin, puhaltajakollegani Reijo Lehtovirran, Pertti Metsärinteen ja hänen orkesterinsa jossa itsekin olin mukana, pianisti Mauri Toivosen sekä Juha Vainion, joka teki yhteistyötä monien kanssa.
Näin keskustelussa päädyttiin siihen mistä aloitettiin: yhteistyöhön, jota ilman alueen musiikilla ei olisi niin tuntuva, jopa ”kokoaan suurempi”, osuus suomalaisen kevyen musiikin vaiheissa.