Tuoreimpien työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan Suomessa on parhaillaan noin 300 000 työtöntä. Näin korkealla työttömyys oli edellisen kerran noin kymmenen vuotta sitten.
Vaikka talouskasvu voi elpyä tänä vuonna jonkin verran myös Suomessa, työttömyyden pahentuminen erittäin todennäköisesti jatkuu. Sen tähden hallitusohjelmaan kirjattua erittäin kunnianhimoista tavoitetta alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä ei saavuteta.
Hallitus voi kuitenkin päätöksillään hillitä työttömyyden kasvua. Se kuitenkin edellyttäisi, että työllisyyttä tukevia menoja kasvatettaisiin hallituskauden lopulla tuntuvasti. Hallitusohjelma sisältää myös tavoitteet tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtion velkaantuneisuus selvään laskuun. Jos näyttää siltä, ettei näitä tavoitteita saavuteta, hallitus sitoutuu toteuttamaan lisäsopeutustoimia.
Pitkäaikais-työttömyyden kasvua tulisi hillitä kaikin mahdollisin keinoin.
Ennen joulua ilmestyneen valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tavoitteiden saavuttaminen on uhattuna. Hallitusohjelmasta kiinni pitäminen edellyttäisi erittäin todennäköisesti tuntuvien lisäsopeutustoimien toteuttamista hallituskauden lopulla. Myös julkista taloutta koskevien EU-sitoumusten noudattaminen antaa syyn lisäsopeutukseen.
Lisäsopeutusta ei kuitenkaan voida tehdä ilman menoleikkauksia – eli viime kädessä työttömyyttä pahentavan talouspolitiikan noudattamista.
Hallitus joutuu tämän kevään aikana tekemään arvion lisäsopeutuksen suuruudesta ja päätöksen lisäsopeutuksen toteuttamistavasta. Samalla se joutuu arvioimaan, miten lisäsopeutus vaikuttaa työttömyyteen.
Päätös tehdään tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömien olleiden määrä on nousemassa. 1990-luvun alun laman keskeinen opetus oli, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvua tulisi hillitä kaikin mahdollisin keinoin. Jos se paisuu, työttömyydestä tulee keskeinen talous- ja yhteiskuntapoliittinen ongelma vuosikausiksi.
Tänä keväänä hallituksessa varmasti pohditaan, minkälaisia riskejä velkatavoitteesta tinkiminen aiheuttaisi esimerkiksi hallituksen uskottavuudelle ja valtion luottokelpoisuudelle. Toivottavasti hallituksessa ei unohdeta arvioida, minkälaisia riskejä pitkäaikaistyöttömyyden kasvu synnyttää. Niiden arvioimisessa ovat 1990-luvun laman opetukset arvokkaita.
Tilanteemme ei ole niin paha kuin 1990-luvun lamavuosina, mutta se ei anna syytä vähätellä nykyistä työttömyysongelmaa.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
uutiskirje 
