Suomessa valmistellaan alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta. Kiistassa sen sisällöstä ovat vastakkain kansanterveydelliset ja alkoholiteollisuuden intressit. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt pitävät uudistuksen tavoitteena vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja siten päihdehaittoja. Alkoholiteollisuus lobbaa oman elinkeinonsa puolesta.
KU:n Viikkolehden muuten asiallisessa artikkelissa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta (13.12.2013) nostettiin kritiikittömästi esille Panimoliiton esittämä väite, että alkoholin maahantuonnin määrää Virosta vähätellään.
Panimoliiton joulukuisen tiedotteen mukaan alkoholin tuonti Virosta Suomeen olisi jopa 60 prosenttia suurempi kuin viranomaisten tutkimuksen osoittavat ja tuontimäärä nousisi 40 miljoonaan litraan. THL osoitti omassa tiedotteessaan, että Panimoliiton laskelmissa on useita oleellisia virheitä, ja että virolaisten keräämien tietojen mukaan suomalaisten matkustajien oluen tuonti Virosta jää alle 20 miljoonan litran eli pienemmäksi kuin mitä Suomen viranomaisten teettämä TNS Gallupin tutkimus kertoo. THL kuittasi omassa tiedotteessaan että ”Panimoliitto on omien taloudellisten intressiensä vuoksi osunut julkaisemissaan laskelmissa melko lailla harhaan.”
Edellistä Panimoliiton viestiä sekä siitä johdettua vaatimusta Suomen alkoholiveron alentamisesta tuntuvat kritiikittömästi toistavan myös kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Jaana Pelkonen (kok.). Pekosen mukaan alkoholin verotuksen – ja koko alkoholipolitiikan – suuntaa tulisi muuttaa Viron viinarallin takia (Viikkolehti 17.1.).
Alkoholipolitiikan suuri linja kulkee kutakuinkin näin: vuonna 1994 tehdyn lainsäädännön kokonaisuudistuksen ja vuoden 2004 alkoholiveroprosentin huomattavan alentamisen jälkeen suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus ja päihdehaitat kasvoivat harppauksella. Viime vuosina on tehty maltillisia korjausliikkeitä muun muassa veroja nostamalla. Pekosen ajama alkoholipoliittinen korjausliike tuntuisi johtavan veronalennusten, kokonaiskulutuksen ja päihdehaittojen kasvuun.
Suomen alkoholiveron alentamisen ja verokilpailulle alistumisen sijaan tulisi pyrkiä tiiviimpään alkoholipoliittiseen yhteistyöhön Viron kanssa, sekä näin eurovaalien kynnyksellä yhtenäisempään politiikkaan koko Euroopassa. Viron toivoisi nostavan alkoholiveroprosenttiaan nykyistä tahtia (5 prosenttia vuodessa) nopeammin. Viron alkoholiverotuksen korottamiselle suotuisaa ilmapiiriä tuskin edistää, kun eestiläinen Äripäev-lehti uutisoi 15.1. suomalaisedustajien Pekosen ja Pelkosen Suomen alkoholiverotuksen laskuideoista.
Alkoholipolitiikan uudistamisen taustaksi toivoisi ymmärrystä muutosten vaikutuksista. Viikkolehden uutisoimassa tiedotteessaan Pekonen puhuu päihdehaittojen kustannuksista, mutta ei esitä mitään konkreettista kummankaan vähentämiseksi. Epäanalyyttisyys jatkuu Pekosen twiittauksessa aiheesta (15.1.): ”Mut jengi juo kuitenkin. Mieluummin kotimaista kuin virolaista”. Pekonen ei ilmeisesti ole tullut ajatelleeksi sitä Panimoliiton vähemmän esillä pitämää faktaa, että suuri osa suomalaisten Virosta roudaamasta oluesta on suomalaista alkuperää.
Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena tulisi olla vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Tässä keskeistä on alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen ja siihen vaikuttavat keskeiset tekijät: hinta, saatavuus ja mainonta. Alkoholiteollisuus onnistui kokoomuksen avulla jo vesittämään alkoholin mielikuvamainontakiellon, ja vuosien väännön jälkeen alkoholin mainontaa rajoitettiin ainoastaan ulkona (ei tosin urheilutapahtumissa). Toivoa sopii, että alkoholiteollisuuden omat taloudelliset intressit eivät pääse liiaksi vaikuttamaan valmisteilla olevaan kokonaisuudistukseen.
uutiskirje 
