Nihilismin ABC – osa 2
Uutisissa ei ole kysymys pelkistä tapahtumista tai tosiasioista vaan tapahtumista ja asioista, jotka esitetään määrätyllä tavalla, tietyn luokan etujen lähtökohdista. Eikä Kreikan tapaus tee tässä poikkeusta.
Ateenassa asuva Aurora Järvensivu pohdiskelee Niin&näin -lehdessä (4/13), mitä kulttuurisia seurauksia Kreikalle koituu 2007 alkaneesta pitkittyvästä talouskriisistä. Järvensivun mukaan mitään varteenotettavaa taidetta tai filosofiaa Kreikasta, länsimaisen kulttuurin ja filosofian kehdosta, ei ole tullut enää aikoihin.
Herää kysymys, pystyykö pankkiirien tilinpidollinen saiturin järki lannistamaan kulttuurin, filosofian ja taiteen. Vai kokevatko ihmisluonnon hävittämiseksi työskentelevät finanssinerot vielä kirvelevän tappion.
Järvensivu kysyykin, katoaako länsimaisen filosofian kehdosta metafysiikka, perinteinen hengenelämä? Hänen mukaansa metafyysisiin olemassaolon kysymyksiin vastaavat nyt kriisin varjolla pankit, virkamiehet, poliisi, eduskunta, sairaala, vankila, työ, palkka, asunto ja vaatteet. Kysymykset olemassaolon perusteista ovat vaihtuneet silkaksi päivä kerrallaan pärjäämiseksi, puhtaan materialistisiksi hengissä pysyttelyn ongelmien ratkaisemiseksi.
Käytännön arkielämä on muuttunut eräänlaiseksi abstraktioksi, jonka tolkullisuutta tai tolkuttomuutta yrittävät enää muutamat harvat nihilistiset ajattelijat hahmottaa kyseenalaistamalla kaikki auktoriteetit ja ekonomiset papukaijarationalistit.
Miten päästä ulos umpikujasta, kun länsimainen rationalismi ei enää toimi, eikä vielä ole tarjolla uudenlaista ajattelutapaa, uusia arvoja, joita kohti suunnistaa?
Egon Friedellin luoma käsite ”inkubaatioaika” tarkoittaa aikakautta, jolloin vanha ei enää toimi, eikä uusi aika ole vielä hahmottunut ja jäsentynyt selkeästi. Järvenvisu antaa ymmärtää, että edistymisen näkökulmasta katsoen Kreikassa kaikki on jämähtänyt paikoilleen. Todellisuus ei näyttäydy totena, koska sen toimintatavat ja päämäärät lähtevät virheellisistä oletuksista ja lähtökohdista. Rahanlaskentaan keskittyvän rationalismin sijaan tarvittaisiin aivan uutta logiikkaa.
Kreikkalaiset elävät hämärän aikaa, jolloin viisauden ja käsityötaidon jumalattaren Minervan mukana kulkeva pöllö aloittaa lentonsa. G.H. von Wrightin mukaan Hegel tarkoitti näillä sanoillaan sitä, että vasta jonkin aikakauden lähestyessä loppuaan voimme ymmärtää sen tarkoituksen ja tosiolemuksen.
Kenties kreikkalaiset kyselevät mielessään länsimaisen filosofian kehdon ääressä, millaista elämä olisi yhteiskunnassa, jossa heidän filosofi-isiensä totuudet olisi toteutettu käytännössä. Silloin ei tarvitsisi kuin omaksua hyviksi havaitut viisaudet ja siirtää ne sukupolvelta toiselle. Kaikki olisi pelkkää Platonin akatemian opetustoimintaa ja laatuviinien naukkailua Akropoliilla. Asioiden oikeellisuutta ei tarvitsisi todistella, kaikki olisi päivänselvää totuutta ja todellisuutta, jossa ei enää olisi ekonomistiselle hämäykselle sijaa.
Mutta aina saamme eteemme Humen giljotiinin, jonka mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden tulisi olla. Nyky-yhteiskunnan paradoksi: Ongelmat kasaantuvat, mutta ratkaisumallit hajaantuvat.
Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.
uutiskirje 