Suomi mukaan kriisinhallintaan
Vuonna 1960 itsenäistynyt Keski-Afrikan tasavalta on etnisesti hajanainen ja valtataistelujen repimä valtio. Selkkauksissa on kyse enemmän vallasta ja mineraalivaroista kuin uskonnosta. Valtion rakenteet ovat murentuneet, eikä sillä ole enää toimivaa poliisia tai armeijaa.
Keski-Afrikka on vajonnut koston kierteeseen. Sekä vuosi sitten vallan kaapanneen muslimien Séléka-joukon että kristittyjen aseryhmien epäillään syyllistyneen sotarikoksiin. YK varoitti jo marraskuussa kansanmurhan vaarasta.
Afrikan unionilla on maassa 6 000 sotilasta ja Ranskalla 1 600. Suomi on luvannut lähettää enintään 30 sotilasta Euroopan unionin 1 000 hengen kriisinhallintaoperaatioon. (Lähde: Yle)
– Yli sata rekkaa toi eilen pakolaisia Keski-Afrikan tasavallasta ja tänään tulee lisää. Tätä on jatkunut helmikuusta asti, kertoo Kamerunin armeijan joukkoja Garoua-Boulaïn rajakaupungissa komentava Ngotio Koeke.
Muslimikapinallisten Séléka-joukot kaappasivat vuosi sitten vallan Keski-Afrikan tasavallassa. Muslimien ja kristittyjen yhteenotoissa on kuollut ainakin 2 000 henkeä. Kotoaan on joutunut pakenemaan lähes joka neljäs maan 4,6 miljoonasta asukkaasta.
Kameruniin on tullut arviolta 130 000 pakolaista, ja tahti on kiihtynyt viime aikoina, arvioi YK:n pakolaisvirasto UNHCR. Se on perustanut väliaikaisen pakolaisleirin Garoua-Boulaïhin.
Paluu ei houkuttele
Sadat rekat ajavat päivittäin tavaraa Doualan kansainväliseltä lentokentältä Kamerunista Keski-Afrikan pääkaupunkiin Banguiniin. Paluulastina on nyt pakolaisia. Kyytiin sulloutuu kerralla jopa satakunta henkeä, kertoo rekkakuski Adamu Usman.
Viime matkalla Usmanin kyydissä ollut nainen synnytti kuolleen lapsen. Tapaus hiljensi autoa tarkastaneet keskiafrikkalaiset asemiehet, ja se päästettiin jatkamaan matkaa.
Evakoista moni kuuluu mbororo-kansaan, jonka karja ja vauraus houkuttelevat asejoukkoja. Mbororot ovat muslimeja, mutta he eivät osallistuneet kapinaan.
– Joudumme kärsimään, vaikka emme edes tienneet, mikä Séléka on, valittaa Abduliksi esittäytyvä mbororo.
Vaikka väkivalta loppuisi, Abdul ei aio palata kotiin.
– Minulla ei ole siellä enää mitään. Karjaani en saa ikinä takaisin.
Hinnat nousevat
Garoua-Boulaïn pormestari Yaffo Ndoe valittaa, ettei kaupunki selviä pakolaistulvasta.
– Asukkaita on 40 000, mutta nyt väkimäärä lähenee 80 000:ta. Ruuan, suojan ja terveyspalvelujen tarve ylittää kaupungin ja avustusjärjestöjen kyvyt. Osa pakolaisista on odottanut jo kaksi kuukautta siirtoa eteenpäin, Ndoe selittää.
Niukkuus nostaa ruuan hintaa ja koettelee myös kamerunilaisia. Riisi on kallistunut 50 ja maissi 20 prosenttia.
Moni pakolainen yrittää hankkia elantonsa myymällä polttopuuta ja ruokatarvikkeita kohtalotovereilleen ja paikallisille asukkaille.
Ndoe valittaa, että pakolaistulva on lisännyt levottomuutta ja nuorisorikollisuutta kaupungissa.
Terveys vaarassa
Lääkärit ilman rajoja (MSF) kantaa huolta pakolaisten terveydestä. Aliravitsemus ja huono hygienia lisäävät muun muassa koleran, tuhkarokon ja malarian riskiä, kertoo järjestön toimintaa Kamerunissa johtava Jon Irwin.
MSF keskittyy akuutista aliravitsemuksesta kärsiviin lapsiin, sillä puolet Keski-Afrikan pakolaisista on alle 11-vuotiaita. Järjestöllä on Kamerunin rajaseudulla liikkuva klinikka, joka pystyy hoitamaan noin 70 potilasta päivässä.
Suomi mukaan kriisinhallintaan
Vuonna 1960 itsenäistynyt Keski-Afrikan tasavalta on etnisesti hajanainen ja valtataistelujen repimä valtio. Selkkauksissa on kyse enemmän vallasta ja mineraalivaroista kuin uskonnosta. Valtion rakenteet ovat murentuneet, eikä sillä ole enää toimivaa poliisia tai armeijaa.
Keski-Afrikka on vajonnut koston kierteeseen. Sekä vuosi sitten vallan kaapanneen muslimien Séléka-joukon että kristittyjen aseryhmien epäillään syyllistyneen sotarikoksiin. YK varoitti jo marraskuussa kansanmurhan vaarasta.
Afrikan unionilla on maassa 6 000 sotilasta ja Ranskalla 1 600. Suomi on luvannut lähettää enintään 30 sotilasta Euroopan unionin 1 000 hengen kriisinhallintaoperaatioon. (Lähde: Yle)
uutiskirje 
