– On unohdettu, että työurien jatkuminen ratkaistaan työpaikoilla, muistuttaa Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
– Kun työolot ovat kunnossa, työntekijät todennäköisesti viihtyvät työssä pidempään.
Teknologiateollisuudessa on käynnissä useita työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden Pesola toivoisi leviävän muillekin aloille.
Suomessa eläkkeiden taso on Länsi-Euroopan heikoimpia.
– Esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisestä Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia. Siihen on lähtenyt mukaan yli 75 yritystä. Hanke on parantanut työntekijöiden motivaatiota ja työhön sitoutumista.
– Työhyvinvointia ovat lisänneet esimerkiksi henkilökohtaiset työaikajärjestelyt. On myös havaittu, että jos ikääntyneiden toimenkuva ja työolot räätälöidään heille sopiviksi, he ovat halukkaampia jatkamaan työelämässä kauemmin.
Pesolan mukaan joillakin hankkeessa mukana olevilla työpaikoilla eläkkeellesiirtymisikä onkin noussut merkittävästi.
Yhteispeli tarpeen
Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa on käytetty mallina niin kutsuttua työkykytaloa, jossa työkykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan neljän eri kerroksen kautta. Ne ovat terveys, osaaminen, arvot ja motivaatio sekä johtaminen ja työolot. Malli korostaa, että työ ja ihminen sovitetaan parhaiten yhteen esimiesten ja työntekijöiden yhteispelillä.
Työpaikoilla tehtäviä käytännön toimia työurien pidentämiseksi korostaa alalla niin ikään käytössä oleva työkaarimalli.
– Sen ideana on, että työpaikka ottaa toimintatavoissaan huomioon työntekijöiden ikään ja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet. Yrityksissä voidaan esimerkiksi toteuttaa ikäohjelma, joka tarjoaa 58 vuotta täyttäneille työntekijöille ylimääräisiä vapaapäiviä, Pesola kertoo.
Teknologiateollisuudessa työehtosopimuksessa on myös sovittu otettavaksi käyttöön ikääntyneiden kehityskeskustelut. Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät keskustelun toimista, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Toistaiseksi on sovittu vain yhdestä keskustelusta, mutta niitä voisi käydä enemmänkin.
– Nykyisen hallituksen tärkein poliittinen ratkaisu on ollut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Myös työelämässä on syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä. Olisi pohdittava, miten esimerkiksi osatyökykyiset saataisiin pysymään pidempään työssä. Syrjäytymisen ehkäisy maksaa aina itsensä takaisin.
Työuran pituus ja raskaus huomioitava
Pesolan mielestä eläkeuudistuksessa on otettava jollain tavalla huomioon työuran pituus ja työn fyysinen kuormittavuus.
– Epäkohta on tällä hetkellä esimerkiksi se, että yli 63-vuotiaana työskentelevien eläke-edusta eli superkarttumasta hyötyvät eniten korkeasti koulutetut ja kevyttä työtä tekevät. Fyysisesti raskasta työtä ei jakseta tehdä yhtä pitkään. Voisiko ongelman ratkaista esimerkiksi siten, että palkittaisiin myös työelämään varhain siirtyneitä?
Pesolan mukaan fyysisesti raskasta tai henkisesti kuluttavaa työtä tekeville on joka tapauksessa turvattava mahdollisuus varhaisempaan eläkkeellesiirtymisikään. Esimerkiksi juuri metallialalta siirrytään eläkkeelle usein työttömyyden tai työkyvyttömyyden kautta.
– Metalliliiton vajaasta 150 000 jäsenestä työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin 4 000. Niin kutsutuilla lisäpäivillä on noin 1 700 jäsentä. Lisäpäiväoikeus tarkoittaa ansiosidonnaisen päivärahan maksamista yli 500 päivältä. Myös sen on säilyttävä.
Pesola muistuttaa, että eläkeuudistuskeskustelussa on saanut liian vähän huomiota sekin, että Suomessa eläkkeiden taso on Länsi-Euroopan heikoimpia.
– Eurostatin eli Euroopan unionin tilastoviranomaisen mukaan suomalainen eläke on ostovoimaltaan samaa tasoa talousahdingossa kamppailevan Kreikan eläkkeiden kanssa!