Johtaja Rauno Vanhanen tarjoaa tilalle minimipalkkaa
Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää. Kun työllisyys paranisi, rahaa riittäisi entistä enemmän hyvinvoinnin ylläpitoon.
Näin maalailee Suomen Yrittäjät keskiviikkona julkistamassaan raportissa Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi. Raportti keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa.
– Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn, johtaja Rauno Vanhanen tiivistää raportin tuloksen.
”Ruotsissa ei yleissitovuutta”
Yrittäjien mukaan kohtuullisten vähimmäistyöehtojen määräytymisjärjestelmä on arvioitava uudelleen.
– Sääntelyä on muutettava suuntaan, joka antaa työsuhteen osapuolille mahdollisuuden ottaa käyttöön sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla työ saadaan kilpailukykyiseksi, Vanhanen esittää.
Yksi vaihtoehto on luopua työehtojen yleissitovuusjärjestelmästä ja varmistaa kohtuulliset työehdot ottamalla käyttöön yleinen kaikkia aloja koskeva minimipalkka. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole yleissitovuutta.
Toinen vaihtoehto on se, että luovutaan työehtosopimusten ehdottomasta velvoittavuudesta. Sen sijaan sallittaisiin, että työntekijät ja työnantajat voivat työpaikalla yhdessä sopia työehtosopimusten määräyksistä poikkeamisesta.
– Tämä muistuttaisi Saksassa käytössä olevaa mallia. Suomen Yrittäjät on ehdottanut tätä jo pitkään, Vanhanen sanoo.
Yleissitovuus vuodelta 1970
Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia.
Työehtosopimusten yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää vuonna 1970, kun suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille. Vanhasen mukaan silloin luotiin kohtuullisen vähimmäispalkan varmistava mekanismi, koska työnantajan koettiin olevan työntekijään nähden selkeästi määräävässä asemassa sekä taloudellisesti että osaamisen puolesta.
– Neljässä vuosikymmenessä työsuhteen osapuolten välinen suhde on muuttunut ratkaisevasti. Työnantajayritykset ovat nyt valtaosaltaan pieniä, työntekijöillä ja työnantajilla on samantasoinen koulutus, eivätkä pienet työnantajat ole juuri vauraampia kuin työntekijänsä, Vanhanen perustelee järjestön ehdotusta.
Yrittäjien mukaan eurooppalaisten työmarkkinajärjestelmien vertailussa suomalainen työehtojen yleissitovuus on ahtaimmasta päästä. Valtaosassa EU-maita on käytössä minimipalkka turvaamassa työehtojen kohtuullisen tason.
”Lisäisi vastakkainasettelua”
Ammattiyhdistysliikkeessä ei lämmetä Suomen Yrittäjien esitykselle. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä yleissitovuus suojelee työntekijöitä ja estää vääristyneen kilpailun yritysten välillä.
– Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa sitoutuneisiin, ammattitaitoisiin, motivoituneisiin ja hyvin johdettuihin työntekijöihin. Yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkoja polkemalla tai muutoin työehdoista tinkimällä, Palola vastaa Vanhaselle.
Purkamalla yleissitovuus vahvistettaisiin työelämän vastakkainasettelua ja epävakaus työmarkkinoilla purkautuisi esimerkiksi työtaisteluina.
– Nämä yhdessä tekisivät Suomesta yrityksille epähoukuttelevan maan sijoittua, investoida ja menestyä. Tällainen toiminta olisi kovin lyhytnäköistä.
Palolan mukaan Suomessa on jo nyt paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.
– On kuitenkin turha kuvitella, että huonoina aikoina työntekijät hyväksyvät joustot ”alaspäin”, jos vastaavasti hyvinä aikoina joustoa ei esiinny ”ylöspäin”. Paikallinen sopiminen ei tarkoita vain työnantajan etujen hoitamista, Palola korostaa.
STTK ei näe tarvetta minimipalkkalainsäädännölle.
– Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä huomioi alakohtaiset erot ja erityistarpeet palkanmuodostuksessa. Järjestelmä on jopa joustavampi kuin lainsäädännön käyttö.
Epäluottamus suurta työpaikoilla
STTK:n hallitus keskusteli yleissitovuudesta keskiviikkona.
STTK:n Toimihenkilöbarometriin vastanneista vain 55 prosenttia on sitä mieltä, että työnantaja luottaa alaisiinsa ja vain 35 prosenttia kokee, että työnantaja pitää edes melko tärkeänä henkilöstön työkyvyn ylläpitoa. 29 prosenttia arvioi, että työnantaja huolehtii henkilöstön kehittymismahdollisuuksista.
Vain 26 prosenttia STTK-laisista vastaajista on sitä mieltä, että työnantaja arvostaa työntekijöitä ja osoittaa heille huomioita. Yhtä vähän ollaan sitä mieltä, että työpaikan viihtyisyys on työnantajalle tärkeää.
– Näiden lukujen valossa luottamuksen rakentamisessa näyttäisi olevan vielä paljon tehtävää, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
lehti 