”Sormeni syyhyävät päästä ravistelemaan setien kraiveleita”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Eurovaaliehdokkaat 2014

Tätä haastattelua tehtäessä Merja Kyllönen istuu viimeistä viikkoaan liikenneministerinä.

Kyllönen ei vaikuta lannistuneelta, mutta sanoo olevansa huolissaan siitä, mitä liikennesektorin säästöt tarkoittavat suomalaiselle liikennejärjestelmälle ja -verkostolle. Hän sanoo säästöjen vieneen maton ministeriön jalkojen alta.

Vuodet liikenneministerinä ovat opettaneet Kyllöselle toimivan liikennejärjestelmän arvon. Liikenteeseen ja työelämäkysymyksiin hän haluaisi tarttua myös Europarlamentissa.

Kyllönen muistuttaa niiden myös kytkeytyvän toisiinsa.

– Raskas liikenne ja kabotaasiajo: niiden suhteen sormeni oikein syyhyävät päästä ravistelemaan muutamankin sedän kraiveleita, jotta ymmärrettäisiin millaista työn polkumyyntiä siinä harjoitetaan.

EU-tason liikennepolitiikassa on Kyllösen mukaan monia suuria kysymyksiä ratkottavana koskien muun muassa merenkulkua, lentoliikenteen päästökauppaa ja lentoasemien palveluita sekä rautatieliikenteen mahdollista avaamista kilpailulle.

Lähemmäs kansalaisia

– Ministeritehtävässä ehti nähdä miten iso merkitys EU-lainsäädännöllä, direktiiveillä, asetuksilla ja eurooppalaisella tasolla käytävällä poliittisella keskustelulla on Suomen kaltaiseen pieneen valtioon Pohjolan perukoilla.

Siksi EU-pöydissä pitää Kyllösen mielestä olla energisiä, aktiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat tarttua asioihin.

– Ihmisiä, joilla on vasemmistolainen sosiaalinen omatunto.

Hän haluaisi olla tuomassa eurooppalaista päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Siksi liittovaltio-sana saa Kyllösen huokaamaan. Hänen mielestään siitä puhuminen hämärtää keskustelua.

– Monesti kyse on arkisista asioista. Liittovaltiokehityksenä voi pitää esimerkiksi yhtenäistä minimipalkkaa tai sosiaaliturvaa.

– Liittovaltiokehitystä huolestuttavampaa on kehitys, jossa EU nähdään pukuherrojen kerhona, jossa tavallisen työtätekevän miehen tai naisen ääni ei kuulu, että se on etäinen vallan bunkkeri jossain kaukana.

Heikoimman selkänahka on suojattava

Halpatyömarkkinat ja siihen liittyvät ihmiskauppaelementit huolestuttavat Kyllöstä.

– Ne vaikuttavat koko eurooppalaisen työelämän pelisääntöihin. Ahneus ei ole ihmisluonnosta kadonnut ja rikkaat rahamiehet ovat aina repineet rahansa kaikkein heikoimman selkänahasta.

Työväen asemaa parantamaan hän kannattaa minimipalkkaa ja yhtenäisiä sääntöjä.

– Kanneoikeus tuntuu Euroopassa olevan kynnyskysymys, vaikka ei sen toteuttaminen ole muuallakaan yhteiskuntia kaatanut.

Harmaata taloutta Kyllönen pitää suurena ongelmana.

– Kun Suomessa puhutaan vuositasolla kolmesta miljardista, niin harmaan talouden aiheuttamat menetykset EU-tasolla ovat 1 000 miljardin vuosiluokkaa.

Hänen mielestään harmaan talouden torjunta voisi olla kaikkien suomalaismeppien yhteinen agenda. Otettaisiin mallia hyviksi havaituista keinoista, kuten tilaajavastuulaista. Yhteiselle eurooppalaiselle veronkierron valvonnan järjestelmälle olisi tarvetta.

Kyllönen korostaa harmaan talouden torjumisessakin työelämän reiluja pelisääntöjä: ei työvoiman polkumyyntiä ja minimipalkka käyttöön.

– Valtioiden sisälläkin on niissä asioissa korjaamisen paikka.

Maahanmuuton syihin tartuttava

Maahanmuuttoa Kyllönen ei rajoittaisi.

– Ongelmat eivät johdu siitä, että rajat ovat auki ja että on mahdollisuus liikkua, vaan lähtömaan olosuhteista. EU:n sisällä tämä näkyy selkeimmin Bulgarian ja Romanian kohdalla.

– EU:ssa pitäisi olla rohkeutta tarttua niihin kysymyksiin, jotka pakottavat ihmiset lähtemään.

Näitä ovat esimerkiksi toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien puute ja olematon sosiaaliturva.

– Ihmisiä tulee sellaisilta kriisialueilta, joilla EU tekee humanitääristä työtä. Taustalla on aina tarve lähteä, eivät ihmiset huvikseen seilaa Välimerellä turvattomilla paateilla.

Sitä pitäisi Kyllösen mielestä miettiä, kuinka pitkälle Euroopan unionin laajentumiskehitys viedään.

– Aika pehmeillä pelisäännöillä on otettu uusia jäseniä.

Missä on eurooppalainen elvytys?

Pankkikriisin hoidossa Kyllönen näkee hyvääkin:

– Sijoittajavastuu, mitä vasemmisto on hyvin vahvasti ajanut, on saatu mukaan, vaikkakaan ei niin vahvasti kuin olisimme toivoneet.

– Huonoa on se, että asioita on alettu ratkoa valtavan tiukalla säästöpolitiikalla, kurjistamispolitiikalla.

Kyllönen ihmettelee, mitä on eurooppalainen elvytys.

– Ei riitä, että potilas saadaan pidettyä hengissä. Myös elinvoimaa pitäisi kasvattaa. Selkeästi elvyttävä politiikka on puuttunut. Pyörät lähtevät muualla maailmassa jo pyörimään, mutta täällä junnataan paikallaan.

Kyllönen sanoo ymmärtävänsä, että vaikeina taloudellisina aikoina aletaan haikailla oman markan perään. Eurosta luopumisen hinta olisi hänen mielestään silti liian kova.

– Näen, että yhteisestä, vakaammasta valuutasta on vuosien varrella ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Meillä on muitakin haasteita esimerkiksi teollisuudessa ja ikääntymisessä. Siihen jos vielä rytkäytettäisiin lähtö eurosta ja katsottaisiin mitä tapahtuu… Se ei mielestäni olisi vastuullista päätöksentekoa.

Eurooppalainen teollisuus- ja työllisyyspolitiikka olisi Kyllösen mielestä linkitettävä ilmastopolitiikkaan. Ilmastonsuojelu kun tarvitsee euroja.

– Nämä (teollisuus ja ympäristönsuojelu) nähdään vielä liikaa toistensa kilpailijoina.

Siinä kissanhännänvedossa häviää Kyllösen mielestä aina ympäristö.

– Itse näen, että se voisi olla myös eurooppalainen vahvuus, että näitä asioita koottaisiin saman katon alle mietittäviksi.

Tykit eivät tuo turvaa

– Euroopan unionin perussopimukset ja muut asiakirjat lähtevät siitä, että kyseessä on rauhanprojekti. Nytkö pitäisi rakentaa jotain Nato kakkosta? Se ei vastaa minun näkemystäni sitä, mitä varten EU on olemassa, vastaa Merja Kyllönen kysymykseen EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistämisestä.

– Miksei voitaisi tiivistää rauhantyötä?

– Turvallisuus on minulle sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisesti noudatettavia työelämän pelisääntöjä. Sitä miten turvalliseksi ihminen arkensa kokee.

– Se ei ole tykkien tuomaa turvallisuutta, vaan sitä, että asiat toimivat niin kuin on sovittu.