KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Marshallinsaaret haastoi ydinasevaltiot oikeuteen

Suurin Marshallinsaarilla tehty ydinkoe oli Bikinin atollilla vuonna 1954 räjäytetty 15 megatonnin Bravo.

Suurin Marshallinsaarilla tehty ydinkoe oli Bikinin atollilla vuonna 1954 räjäytetty 15 megatonnin Bravo. Kuva: United States Department of Energy

Tyynenmeren pieni saarivaltio haluaa kiinnittää huomiota siihen, että ydinasevallat ovat modernisoimassa aseitaan.

Kansan Uutiset
25.4.2014 16.26

Marshallinsaaret jätti torstaina Haagin kansainväliselle tuomioistuimelle kanteet kaikkia yhdeksää ydinasevaltiota vastaan. Kanteiden mukaan ydinasevallat eivät ole täyttäneet ydinsulkusopimukseen kuuluvaa velvoitettaan ydinaseiden riisumisesta.

Yhdysvallat teki vuosina 1946–1958 Marshallinsaariin kuuluvilla Bikinin ja Enewetakin atolleilla kaikkiaan 67 ydinkoetta. Suurin niistä räjäytettiin vuonna 1954, ja se vastasi voimakkuudeltaan tuhatta Hirošiman ydinpommia.

Marshallinsaarilla on vuosikymmenet yritetty saada korvauksia ydinkokeiden aiheuttamista terveydellisistä ja ympäristöllisistä haitoista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt jätettyjen kanteiden tarkoitus ei kuitenkaan ole korvausten hakeminen, vaan maailman huomion kiinnittäminen siihen, että ydinasevaltiot ovat parhaillaan modernisoimassa ydinaseitaan. Ydinasevaltioiden arvioidaan käyttävän siihen jopa tuhat miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana.

Viisi vanhaa…

Marshallinsaaret jätti erillisen kanteen jokaista yhdeksää ydinasevaltiota vastaan.

Kanteiden oikeudellisena taustana on vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (NPT). Vuonna 1970 voimaan astuneessa sopimuksessa sitoudutaan estämään ydinaseiden leviäminen viiden niin sanotun vanhan ydinasevallan – Yhdysvallat, Neuvostoliitto (ja sen seuraajana Venäjä), Kiina, Britannia ja Ranska – ulkopuolelle.

Marshallinsaarten mukaan vanhat ydinasevallat ovat kuitenkin unohtaneet sopimuksen toisen puolen eli niille asetetun velvoitteen ydinaseiden riisumisesta.

Marshallinsaaret katsoo, että vaikka suurvallat ovat huomattavasti vähentäneet ydinaseita kylmän sodan ajan huippumääristä, ei riisumistahti ole riittävä.

Maailmassa on yhä yli 17 000 ydinkärkeä, mikä riittää moninkertaisesti maapallon tuhoamiseen. Näistä räjähteistä 16 000 on Yhdysvaltain tai Venäjän hallussa.

…ja neljä uutta

Viiden vanhan ydinasevallan lisäksi Marshallinsaaret jätti kanteet myös Intiaa, Pakistania, Israelia ja Pohjois-Koreaa vastaan.

Intia, Pakistan ja Israel eivät koskaan ole liittyneet ydinsulkusopimukseen. Pohjois-Korea ilmoitti irtautuvansa sopimuksesta vuonna 2003. Israel ei ole julkisesti kiistänyt eikä myöntänyt ydinasearsenaaliaan, mutta sillä uskotaan olevan noin 200 ydinkärkeä. Muut kolme ovat tehneet julkisesti ydinkokeita,

Marshallinsaaret syyttää kaikki ydinasevaltioita ”räikeästä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta”.

Lisäksi Marshallinsaaret on nostamassa San Franciscossa erillisen oikeusjutun alueellaan ydinkokeita tehnyttä Yhdysvaltoja vastaan. Se on nimennyt vastaajiksi presidentti Barack Obaman, puolustusministeriön, energiaministeriön sekä Yhdysvaltain ydinturvallisuusviraston.

Nuori valtio

Marshallinsaarten kanteiden menestymisestä on ristiriitaisia arvioita. Vuonna 1996 Haagin tuomioistuin antoi lausuman, jonka mukaan ydinaseiden riisumisneuvottelut on ”saatava päätökseen”. Nyt lienee oikeudellisesti kysymys ennen kaikkea siitä, katsotaanko ydinasevaltojen riittävästi täyttäneen velvoitteensa ja edenneen oikeaan suuntaan.

Marshallinsaaret oli toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain hallinnassa. Se sai itsehallinnon vuonna 1979 ja itsenäisyyden 1986.

Marshallinsaarilla on kuitenkin edelleen sopimus Yhdysvaltain kanssa siitä, että Yhdysvallat hoitaa saarten puolustuksen. Vastineeksi Yhdysvalloilla on oikeus tehdä ohjusten koelaukaisuja Kwajaleinin atollilla, ei kuitenkaan ydinkärjellä varustettujen.

Marshallinsaaret koostuu 1 156:sta korallisaaresta ja siellä on 70 000 asukasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään