Marshallinsaaret jätti torstaina Haagin kansainväliselle tuomioistuimelle kanteet kaikkia yhdeksää ydinasevaltiota vastaan. Kanteiden mukaan ydinasevallat eivät ole täyttäneet ydinsulkusopimukseen kuuluvaa velvoitettaan ydinaseiden riisumisesta.
Yhdysvallat teki vuosina 1946–1958 Marshallinsaariin kuuluvilla Bikinin ja Enewetakin atolleilla kaikkiaan 67 ydinkoetta. Suurin niistä räjäytettiin vuonna 1954, ja se vastasi voimakkuudeltaan tuhatta Hirošiman ydinpommia.
Marshallinsaarilla on vuosikymmenet yritetty saada korvauksia ydinkokeiden aiheuttamista terveydellisistä ja ympäristöllisistä haitoista.
Nyt jätettyjen kanteiden tarkoitus ei kuitenkaan ole korvausten hakeminen, vaan maailman huomion kiinnittäminen siihen, että ydinasevaltiot ovat parhaillaan modernisoimassa ydinaseitaan. Ydinasevaltioiden arvioidaan käyttävän siihen jopa tuhat miljardia dollaria seuraavan vuosikymmenen aikana.
Viisi vanhaa…
Marshallinsaaret jätti erillisen kanteen jokaista yhdeksää ydinasevaltiota vastaan.
Kanteiden oikeudellisena taustana on vuonna 1968 solmittu ydinsulkusopimus (NPT). Vuonna 1970 voimaan astuneessa sopimuksessa sitoudutaan estämään ydinaseiden leviäminen viiden niin sanotun vanhan ydinasevallan – Yhdysvallat, Neuvostoliitto (ja sen seuraajana Venäjä), Kiina, Britannia ja Ranska – ulkopuolelle.
Marshallinsaarten mukaan vanhat ydinasevallat ovat kuitenkin unohtaneet sopimuksen toisen puolen eli niille asetetun velvoitteen ydinaseiden riisumisesta.
Marshallinsaaret katsoo, että vaikka suurvallat ovat huomattavasti vähentäneet ydinaseita kylmän sodan ajan huippumääristä, ei riisumistahti ole riittävä.
Maailmassa on yhä yli 17 000 ydinkärkeä, mikä riittää moninkertaisesti maapallon tuhoamiseen. Näistä räjähteistä 16 000 on Yhdysvaltain tai Venäjän hallussa.
…ja neljä uutta
Viiden vanhan ydinasevallan lisäksi Marshallinsaaret jätti kanteet myös Intiaa, Pakistania, Israelia ja Pohjois-Koreaa vastaan.
Intia, Pakistan ja Israel eivät koskaan ole liittyneet ydinsulkusopimukseen. Pohjois-Korea ilmoitti irtautuvansa sopimuksesta vuonna 2003. Israel ei ole julkisesti kiistänyt eikä myöntänyt ydinasearsenaaliaan, mutta sillä uskotaan olevan noin 200 ydinkärkeä. Muut kolme ovat tehneet julkisesti ydinkokeita,
Marshallinsaaret syyttää kaikki ydinasevaltioita ”räikeästä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta”.
Lisäksi Marshallinsaaret on nostamassa San Franciscossa erillisen oikeusjutun alueellaan ydinkokeita tehnyttä Yhdysvaltoja vastaan. Se on nimennyt vastaajiksi presidentti Barack Obaman, puolustusministeriön, energiaministeriön sekä Yhdysvaltain ydinturvallisuusviraston.
Nuori valtio
Marshallinsaarten kanteiden menestymisestä on ristiriitaisia arvioita. Vuonna 1996 Haagin tuomioistuin antoi lausuman, jonka mukaan ydinaseiden riisumisneuvottelut on ”saatava päätökseen”. Nyt lienee oikeudellisesti kysymys ennen kaikkea siitä, katsotaanko ydinasevaltojen riittävästi täyttäneen velvoitteensa ja edenneen oikeaan suuntaan.
Marshallinsaaret oli toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain hallinnassa. Se sai itsehallinnon vuonna 1979 ja itsenäisyyden 1986.
Marshallinsaarilla on kuitenkin edelleen sopimus Yhdysvaltain kanssa siitä, että Yhdysvallat hoitaa saarten puolustuksen. Vastineeksi Yhdysvalloilla on oikeus tehdä ohjusten koelaukaisuja Kwajaleinin atollilla, ei kuitenkaan ydinkärjellä varustettujen.
Marshallinsaaret koostuu 1 156:sta korallisaaresta ja siellä on 70 000 asukasta.
uutiskirje 
