Koko oppositio, keskustan, perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja Vasenryhmän eduskuntaryhmät, jättivät keskiviikkona aamupäivällä hallitukselle välikysymyksen työttömyystilanteesta Suomessa. Välikysymys on seitsemästoista tälle hallitukselle tehty ja ensimmäinen, jossa tuore oppositiopuolue vasemmistoliitto on mukana.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie perusteli välikysymyksen allekirjoittamista sillä, että hallitus muutti kehysriihessä linjaansa ja alkoi himoleikkaajaksi.
– Hallitus päätti kylmästi esittää leikkauksia sosiaaliturvaan, lääkekorvauksiin ja lapsilisiin, mitä Vasemmisto ei tietenkään voinut hyväksyä. Pienituloisilta leikkaaminen iskee erityisesti kotimaiseen ostovoimaan ja kysyntään, mikä edelleen lisää työttömyyttä.
– Työllisyys on aina ollut Vasemmistolle tärkeä asia. Siksi on luonnollista, että olemme mukana välikysymyksessä, jonka tekstiin olemme voineet vaikuttaa.
Suomi on työttömyyskriisissä
Välikysymyksen mukaan hallitus on pahoin epäonnistunut työllisyystavoitteissaan. Hallitusohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tilastokeskuksen uusimman työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys on 9,5 prosenttia. Hallituksen tavoitteeseen nähden Suomessa on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä.
Opposition mukaan Suomi on työttömyyskriisissä. Kun mukaan otetaan virallisten lukujen ulkopuolella olevat, vailla työtä on noin 400 000 suomalaista ja hallitus on omilla toimillaan pahentanut sitä.
Annika Lapintien mukaan viime aikojen uutiset kertovat, että metsäteollisuudessa näyttää vihdoin etenevän käänne, jossa raaka-ainetta hyödynnetään entistä monipuolisemmin. Muitakin investointihankkeita on lähtemässä liikkeelle.
– Muutama suurikaan investointi ei kuitenkaan riitä korvaamaan niitä työpaikkoja, joita on menetetty metalliteollisuuden, elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden rakennemuutoksissa sekä tämän vuosikymmenen lamassa.
Lapintien mukaan valtion roolina on vahvistaa tutkimusta ja tuotekehitystä, joka muutoin uhkaa pienetä.
– Tarvitaan koulutusta. Tarvitaan myös maa- ja raideliikennettä, mikä edellyttää tuntuvaa panosta nimenomaan korjauspuolella.