Pula raaka-aineista vaikeuttaa itsensä työllistävien yrittäjien toimintaa Kuubassa. Heidän kasvava määränsä ja maaseudun köyhyys vaarantavat maan kasvi- ja eläinkunnan.
Kuuban sosialistihallitus salli vuonna 2010 yksityiset pienyritykset tietyillä aloilla. Nyt itsensä työllistäviä on rekisteröity liki puoli miljoonaa. Samaan aikaan ovat yleistyneet laiton puunkato ja salametsästys sekä -kalastus.
– Lupa tähän ammattiin heltiää kyllä, mutta raaka-aineita on vaikea saada, sanoo puuseppä Antonio Gutiérrez, joka työskentelee sahalla Kuuban laajimmalla kosteikkoalueella Ciénaga de Zapatassa.
Pienyritysten lisääntyminen on lisännyt myös laitonta puunkaatoa ja salametsästystä sekä -kalastusta.
Hänen mukaansa moni talonrakentaja tai remontoija marssii metsään ja ottaa sen, mitä tarvitsee, koska tavaraa ei saa muualta.
Nuoria runkoja
Kuuban pinta-alasta vajaa kolmannes on metsän peitossa. Metsänvartijat jakoivat viime vuonna noin 20 000 sakkorangaistusta laittomista hakkuista.
– Noiden olisi pitänyt saada kasvaa vielä kauan tullakseen kunnon tukeiksi, valittaa Gutiérrez osoittaen takavarikoituja mahonki- ja tammirunkoja.
Hänen mielestään laittomat hakkuut saadaan kuriin vain myymällä ihmisille enemmän puuta.
Maatalousministeriön metsäpuolen johtaja Isabel Rusó myöntää, ettei nykyinen laki riitä pelotteeksi puunhakkaajille. Mutkikas byrokratia hankaloittaa puun hankintaa valtiolta, joten vaihtoehdoksi jäävät pimeät markkinat. Uusi laki on määrä esitellä ensi vuonna.
Kysytyt kilpikonnat
Laiton pyynti on yleistynyt myös vesillä, tapauksia kirjattiin viime vuonna lähes 3 000 ja veneitä takavarikoitiin 1 700.
Erityisen haluttua saalista ovat uhanalaiset merikilpikonnat, joiden liha on suurta herkkua. Mutta myös kalaa pyydetään liikaa ja luvattomin menetelmin.
Havannalainen muurari Pedro Fernández, 62, harrastaa kalastusta lain puitteissa. Hän paheksuu varsinkin valekarettikilpikonnan pyytäjiä, jotka saalistavat munimaan matkaavia naaraita. Verkkoja viritetään merenpohjaan yli kuukauden ajaksi.
Kuuban rannoille saapuu touko-syyskuussa munimaan myös liemikilpikonnia ja karettikilpikonnia. Moni niiden suosima ranta on suojelualuetta, mutta se ei pidättele salapyytäjiä sen enempää kuin kovien sakkojen uhkakaan.
Raha ratkaisee
Liemikilpikonnan tai krokotiilin lihasta maksetaan mustassa pörssissä jopa viisi euroa kilolta. Kuubassa valtion palkollinen ansaitsee keskimäärin vajaat 14 euroa kuussa ja työvoimasta on yhä 80 prosenttia valtion leivissä. Jotkut kuitenkin tienaavat paremmin ja pystyvät maksamaan kielletyistä herkuista huiman hinnan.
Salapyynnin kohteeksi joutuvat kilpikonnien ohella muut uhanalaiset lajit, kuten manaatit, delfiinit, krokotiilit, kaimaanit, musta koralli, suuret kotilot ja eräät lintulajit.
Pelkkä valvonnan lisääminen ei riitä, sanoo Laguna Guanaroca-Gavilanesin suojelualueen johtaja Carlos Rojas.
– On löydettävä keinoja, joilla lähiseudun asukkaat voivat kohentaa elintasoaan.
– Ympäristövalistus auttaa jonkin verran, mutta silti ihmiset pitävät kalastusta oikeutenaan. Kielloista seuraa ristiriitoja, kun elanto vaarantuu, hän muistuttaa.
uutiskirje 
