Euroopassa oli 120 miljoonaa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevaa henkilöä vuonna 2008. Vuonna 2010 Eurooppa-neuvosto asetti strategiassaan tavoitteeksi vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteessa ei ole toistaiseksi onnistuttu. Kelan tutkimusosaston julkaiseman tutkimuksen perusteella köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien lukumäärä on edelleen noin 120 miljoonaa.
Suomessa syrjäytymisriskissä olevien määrä kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2011 noin 40 000 ihmisellä. Italiassa ja Espanjassa määrä suureni noin kahdella miljoonalla.
Vastaavasti Puolassa ja Romaniassa lukumäärä on vähentynyt noin miljoonalla ihmisellä.
Tutkimus osoittaa, että perherakenteisiin ja työmarkkinoihin liittyvillä tekijöillä on tärkeä merkitys väestön elinoloille. Tulosten mukaan lapsen saaminen ja lasten lukumäärän kasvu heikentävät perheiden tulotasoa. Vaikutus on pienin Pohjoismaissa.
Lisäksi lasten määrällä on negatiivinen vaikutus naisten yleiseen tyytyväisyyteen. Tyytyväisyys kasvaa heti lapsen syntymän jälkeen, mutta lasten kasvaessa naisten tyytymättömyys lisääntyy pienentyneiden tulojen vuoksi.
Parisuhde puskurina taloudellisille riskeille
Tulosten valossa parisuhde toimii puskurina taloudellisille riskeille. Parisuhteen päättymisellä on etenkin naisten tuloja pienentävä vaikutus. Pohjoismaissa naisten tulot kuitenkin kasvavat eron jälkeisinä vuosina nopeammin kuin muualla Euroopassa. Lapsettomille pariskunnille eron taloudellinen merkitys on vähäisempi kuin eronneille lapsiperheille.
Niin Suomessa kuin useissa muissakin Euroopan maissa yksin asuvat kokevat muuta väestöä enemmän toimeentulovaikeuksia ja osallistumista haittaavia terveysongelmia. Erityisesti yksin asuvien miesten pienituloisuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Työttömien osuus yksin asuvista suomalaisista miehistä on eurooppalaisittain erittäin suuri ja työttömien naistenkin osuus on yksi suurimmista.
Parisuhteen merkitys korostuu myös eläkeläisten hyvinvoinnissa. Erityisesti naisten suhteellinen tuloköyhyysriski kasvaa ajan myötä. Tätä selittävät muun muassa erot naisten ja miesten elinajanodotteessa. Tulosten valossa pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole onnistunut kovinkaan hyvin torjumaan köyhyyttä yhden hengen kotitalouksissa.
Eläketurva toimii hyvin
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen näkökulmasta suomalainen eläketurva toimii kokonaisuudessaan hyvin. Eläkeläisten tuloköyhyysriski on vain noin puolet väestön keskimääräisestä tuloköyhyysriskistä. Lisäksi eläkkeelle siirtyminen parantaa itse arvioitua terveydentilaa, yleistä tyytyväisyyttä elämään ja jopa tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteeseen.
Työikäisten köyhyys paikantuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen. Työttömäksi joutuminen lisää köyhyysriskiä eniten Etelä-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa. Tuloköyhyysriskissä olevien pitkäaikaistyöttömien osuus on erityisen suuri Suomessa. Vastaavasti työssä olevien köyhyysriski on niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa pieni.
lehti 