Valtiolta halutaan rahaa lomautettujen koulutukseen ja tuotekehitykseen
Vientivetoinen teknologiateollisuutemme on veitsenterällä. Tilauskanta on pudonnut neljänneksen viime vuodesta, hintakilpailu on kiristynyt ja kova energiaverotus syö kannattavuutta, työnantajapuolelta kerrotaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) tuomiset työllisyystalkoisiin, valtion tilausten aikaistamiset, eivät Teknologiateollisuuden mukaan auta kuin osaa yrityksiä.
Tehokkaammin alaa hoidettaisiin järjestön mukaan pudottamalla teollisuuden energiaverotus Ruotsin tasolle. Nyt energiaverotus pudottaa vahvan euron muutoinkin heikentämää kilpailukykyä naapuriin verraten.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää ei suostunut torstaina haikailemaan markkaa. Hän arvioi, että ilman euroa tilanteemme olisi vielä pahempi. Järjestön mukaan nyt on turvauduttava kotikutoisiin konsteihin, jotta työpaikat ylipäätään saadaan pidettyä.
– Ainoa raaka-aineemme ovat innovaatiot. Kiina ja Intia menestyvät, sillä kasvavat markkinat ovat lähellä, työvoimakustannukset matalat ja osaamistaso nousee, Mäenpää muistutti.
Hallitukselta odotetaan verohelpotuksia tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä Tekesin jakaman tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamista EU:n sallimaan enimmäismäärään. Yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi järjestö esittää väliaikaisia verojärjestelyjä.
– Toivomme valtiovallalta tukea lomautettujen kouluttamiseen ja osaamisen lisäämiseen, Mäenpää vetosi.
”Yleinen palkkamaltti auttaisi”
Teknologiateollisuus neuvottelee palkka- ja työehdoista syksyllä kaikilla toimialoillaan. Varatoimitusjohtaja Risto Alanko ennakoi, että sopu syntyisi jo alkusyksystä.
Palkkapöytä on tavallista tyhjempi. Alangon mukaan kaikkia yrityksiä koskevasta yleiskorotuksesta on turha puhua. Se lopettaisi monen yrityksen toiminnan kokonaan.
– Tässä huomataan, että paikallinen sopiminen on entistä tärkeämpää, Alanko totesi.
Hän kehui neuvottelukumppanien kaukonäköisyyttä, kun tämänvuotinen palkkaratkaisu jätettiin kaksi vuotta sitten viisaasti auki.
Suomen teollisuuden menestys kansainvälisessä hintakilpailussa ei ole kiinni yksin teknologiateollisuuden tuloratkaisuista. Alanko peräsi kaikilta palkkamalttia, sillä jokainen tuloratkaisu vaikuttaa yleiseen hintatasoon.
– Osalla aloista on sovittu tälle vuodelle liian kovat ratkaisut, hän viestitti.
Tietotekniikka-ala ainoa valopilkku
Tietotekniikka-alaa lukuun ottamatta teknologiateollisuuden liikevaihto on romahtanut.
Mäenpään mukaan ainoa valopilkku on tietotekniikka-alan tilauskannan neljän prosentin kasvu alkuvuodesta. Jos hyvin käy, tilauskanta yltää viime vuoden tasolle.
– Tässä on myönteisen kehityksen mahdollisuus, jollei talous pääse puraisemaan pahemmin, Mäenpää tuumasi.
Koko teknologiateollisuuden tilauskanta on pudonnut neljänneksen. Pahiten taantuma on iskenyt kone- ja metallituoteteollisuuteen. Uusia tilauksia on tullut vajaa puolet viimevuotisesta.
Investointitarve koneisiin ja laitteisiin on hiipunut, yritysten on vaikea saada lainarahaa ja tärkein vientimaamme Saksa kärsii itsekin viennin putoamisesta.
– Matala kysyntätaso on järkytys, pääekonomisti Juhani Palokangas summasi.
Synkkiin näkymiin ei Teknologiateollisuus ry:ssä löydetty valoisia sävyjä. Järjestössä arvioidaan laman jatkuvan vielä pari vuotta, joskin tilauskannan ei uskota romahtavan enää tästä.