Murteissa taide tarkoitti alun perin taitoa, mutta vuodesta 1848 saakka sillä on kirjakielessä tarkoitettu kirjallisuutta, maalausta, musiikkia ja muita taiteen lajeja. Taitaminen merkitsee osaamista, pystymistä ja kykenemistä. Tiede-käsite johdettiin teonsanasta tietää.
Säännöllisin väliajoin niin taidetta kuin tiedettäkin syytetään fuskaamisesta, tekotaiteellisuudesta tai tiedettä munkkilatinasta ja käsittämättömästä käsitesekamelskasta, irrationaalisuudesta.
Nykypäivän näkökulmasta keskiajan taide oli paljolti naivistista. Pitkälle 1800-luvulle taide määriteltiin kauniin jäljittelyksi ja vaadittiin, että taiteen pitää jäljitellä esittämäänsä kauniisti.
Suuren kohun aiheuttivat impressionistit 1800-luvun puolivälin jälkeen, koska heidän maalauksensa eivät enää suoraan esittäneet mitään ulkomaailman kohdetta. Edelleen kuvalta vaaditaan usein näköisyyttä. Läpi historian kuvanveisto ja maalaustaide ovat olleet valtaa käyttävien tahojen välineitä arvovaltansa pönkittämisessä. Valtaa vailla olevalle kansalle laulut, runot, tarinat, musiikki, tanssi ja teatteri ovat olleet sen omimpia ilmaisuvälineitä.
Naivismi pintaan 1910-luvulla
Länsi-Euroopassa 1910-luvulla pinnalle noussut naivistinen taidesuuntaus korosti alkuperäistä välittömyyttä ja aitoa vaistomaista ilmaisua, joka oli hukkunut modernien taidesuuntausten teoretisointien ja estetisöinnin alle. Suomessa naivismi tuli tunnetuksi 1960-70 -luvuilla muun muassa Alice Kairan ja Andreas Alarieston välityksellä.
Tähän naivististen taiteilijoiden ketjuun liittyi 1980-luvulla myös Vaasassa 1955 syntynyt ja nykyisin Soinissa asuva Reijo Kivijärvi. Hänen töitään on esillä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 24. elokuuta saakka olevassa Yllätysvieraat -näyttelyssä. Kivijärvi on työskennellyt ammattitaiteilijana vuodesta 1981 lähtien.
Kivijärvi käsittelee taitavasti valoa ja talvikuvaukset tuovat esiin maaseudun maaliskuun raikkauden. Joissain teoksissa Kivijärvi tavoittelee Veikko Vionojan teosten tunnelmia. Talvikuvat ovatkin hyvin omaleimaisia, koska talvimaisemia ei juurikaan naivistissa teoksissa kuvata. Kesä kukkaniittyineen on yleisempi kuvausaihe.
Maaseudun perusytimessä
Ihmeen pitkä koulupäivä on hieno psykologinen kuvaus nähtävästi jälki-istunnosta maaliskuun iltahämärissä palaavasta reppuselkäisesti pienestä koululaisesta. Äiti kävelee loskaisella kylätiellä uhkaavan kysyvänä vastaan. Rempallaan -teos hipoo jo Pekka Halosen realismia.
Eräs muisto luo hienoa menneen maalaiskylän iltatunnelmaa kuutamoineen.
Kivijärvi tuntee kuvaamansa menneen ajan maaseudun perusytimen. Seitsemänosainen mafiosoista kertova teossarja on naivistisessa taiteessa aivan omaa luokkaansa. Mafiosojen salaisina harrastuksina on ompeleminen ja kutominen. Suuri suru kohtaa, kun mafiosot ajavat kissan päälle.
Kivijärvi on naivistisen taiteemme eliittiä. Hänen töitään on esillä myös Naivistit Iittalassa -näyttelyssä 24.8. saakka.
Yllätysvieraat: Reijo Kivijärven maalauksia. Työväenmuseo Werstas 24.8.2014 saakka. Näyttelyyn vapaa pääsy.
uutiskirje 
