Pintaa syvemmältä
Edellisellä kerralla totesin venäläisestä filosofista Aleksandr Duginista, että häntä on sanottu Vladimir Putinin tausta-ajattelijaksi – Euraasian unioni ja Krimin valtaaminen ovat kuuluneet Duginin ohjelmaan. (Juhannuksen jälkeisellä viikolla ei Viikkolehti ilmestynyt, mutta kolumni Oikeita ja vääriä ukrainalaisia löytyy Kansan Uutisten verkkolehden arkistosta.)
Duginin ohjelma ei ole Putinin ohjelma, mutta hänen ajatuksensa vaikuttavat maan politiikkaan, sekä suoraan että yleisen mielipiteen kautta. Dugin on onnistunut luomaan hyvät suhteet vaikutusvaltaisiin toimittajiin ja hän esiintyy televisiossa vähän väliä. Hänellä on näin ollut tärkeä rooli Venäjän kansallismielisyyden lietsomisessa. Ehkä tämä puoli on tärkeämpi kuin hänen suora vaikutuksensa Putinin ajatusmaailmaan.
Kiihkonationalismistaan huolimatta hän on onnistunut hankkimaan kansainvälisen kannattajakunnan, minkä voi todeta esimerkiksi hänen nettisivultaan www.4pt.su, josta löytyy tekstejä parillakymmenellä kielellä. Joskus hänen lausuntonsa ovat ristiriitaisia. Kysymykseen, kuuluisiko Suomi tulevaan Suur-Venäjään, hän joskus vastaa kyllä, joskus ei. Ehkä vastaus riippuu aikaperspektiivistä.
Dugin on filosofiallaan pohjustanut venäläisten toimia Ukrainaa vastaan.
Lyhyellä aikavälillä hänen ohjelmansa on selkeä: pitää ensin luoda Kaakkois-Ukrainasta Novorossija, Uusi Venäjä, ja liittää se Venäjään. Työtähän sen puolesta tehdäänkin koko ajan, ja Dugin osallistuu itse siihen.
Ukrainan turvallisuuspalvelu sieppasi keväällä Duginin skype-puhelun Donetskin separatistien pidätetyn johtajan Pavel Gubarjovin vaimon Jekaterinan kanssa. Puhelussa Dugin ilmoitti, että kaikkia paikallisia poliitikoita, jotka osallistuvat toukokuun lopun presidentinvaaleihin, pidettäisiin pettureina. Separatistit eivät saisi yrittää löytää yhteistä kieltä Kiovan uusien viranomaisten kanssa, vaan heidän pitäisi ”toimia radikaalisti”. Hän vakuutti myös, että Moskova ”päättäväisesti taistelisi itäisen ja eteläisen Ukrainan itsenäisyyden puolesta” ja pyysi tukea Venäjälle paenneelle ex-presidentille Viktor Janukovytšille.
Duginin mielestä Krimin ja Kaakkois-Ukrainan liittäminen Venäjään on kuitenkin vain pieni alku. ”Emme odota nopeaa voittoa. Kaikesta täytyy maksaa. Todistamme nyt uuden poliittisen todellisuuden alkua, siksi kaikella on erityinen merkitys. Tässä ei kokeilla tekniikkaa, ei harjoiteta vaihtokauppaa. Tämä on itse historiaa. Kamppailu Ukrainasta on kamppailu slaavilaisten kansojen jälleenyhdistymisen puolesta”, Dugin kirjoittaa.
Kiovan uuden tulevaisuuden puolesta pitää Duginin mukaan vaikuttaa, tarvitaan uusia ihmisiä. Länsi-Ukrainaan voisi syntyä uusi tasavalta, Tšervonaja Rus eli Punainen Rus (ehkä vanhan Kiovan Rus-valtion mukaan – Dugin ei selitä). Tämä olisi puhtaasti ukrainankielinen valtio, ilman etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä. Venäjää puhuvat ja kaikki sielunsa täysissä voimissa olevat henkilöt häipyisivät nopeasti. Jäljelle jäävät puhdasta ukrainalaista rotua olevat voisivat sen jälkeen kommunikoida puhtaasti omalla kielellään ja pystyttää kaikkialle muistomerkkejä Banderalle ja jopa Hitlerille.
”Oikean sektorin johtajasta Jarošista voisi tulla presidentti /…/ ja ”maanisesta idiootista” Sania Musitškosta valtakunnansyyttäjä tai sisäministeri”, Dugin kirjoittaa ja vakuuttaa olevansa täysin tosissaan: ”Seuraavassa historiallisessa vaiheessa tämä omalaatuisen postmodernistisen järjettömyyden länsivenäläinen enklaavi voi hyvinkin syntyä.”
Dugin tuntuu siis pitävän ukrainan kieltä turhana, jopa järjettömänä – venäjän kielen pitäisi riittää kaikille itäslaaveille. Länsiukrainalaisetkin ovat siis oikeastaan länsivenäläisiä. Ilmankos hän pitää heitä pahimman luokan pettureina.
Näin on ollut pitkään. Kun Moskovassa tunnettiin suurta huolta Ukrainan oranssivallankumouksesta vuonna 2004 ja pelättiin varsinkin (mutta ei suinkaan yksinomaan), että länsiukrainalaisten innostus Viktor Juštšenkon presidenttikauden avaamista uusista näkymistä tarttuisi myös venäläisiin nuoriin, Dugin tarttui toimiin. Hän perusti Venäjän euraasialaisen liiton nuorisojärjestön julistaen, että sen jäsenet toimisivat ”ihmiskilpinä oranssin puskutraktorin edessä”.
Mielenosoituksissa nämä nuoret kantavat mustia lippuja ja heidän käsivarsinauhoissaan on kahdeksankärkisiä kultaisia nuolia, jotka symboloivat Euraasian tilan laajentumista, Tžingis Khanin tähteä Euraasian pimeydessä, absoluuttisen laajentumisen tähteä.
Tätä tunnusmerkkiä mustassa t-paidassaan kantoi Oleg Bahtijarov, kun hänet 31.3. pidätettiin Kiovassa. Hän johti järjestönsä iskujoukkoa, joka valmisteli parlamentin ja erään hallintorakennuksen valtaamista. Puunuijia, polttopulloja ja tikkaita oli kerätty ja Bahtijarov oli kouluttanut parisataa ihmistä operaatioon. Hän oli myös sopinut parin venäläisen tv-kanavan kanssa valtausten tallentamisesta. Valtauksista syytettäisiin ukrainalaisia radikaaleja. Näin todistettaisiin Kiovan hallituksen voimattomuus pahojen voimien edessä ja presidentinvaalien mahdottomuus.
Dugin on filosofiallaan pohjustanut venäläisten toimia Ukrainaa vastaan, mutta ilmeisesti myös ollut järjestönsä kautta konkreettisesti mukana niissä.
Epäiltyjen listalla ovat myös Donetskista kotoisin olevat liikemiehet Moskovassa. Donetsk on terästeollisuutensa ansiosta Ukrainan tärkeimpiä talouskeskuksia ja Janukovytš toimi lähinnä Donetskin klaanin edusmiehenä. Hänen kaatumisensa on siten ollut erityisen katkeraa juuri tälle klaanille.
Iltalehden Tommi Parkkonen haastatteli maanantain lehdessä donetskilaista liikemiestä, joka ei – ymmärrettävästi – halua esiintyä omalla nimellään. Hänen puheensa tuntuvat kuitenkin uskottavilta. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea bisneksestä. Moskovassa vaikuttava liikemiesryhmä taistelee liiketoimistaan.
Parkkosen haastateltava kertoo: ”Heillä on oma veljeskuntansa, jonka jäsenet ovat Donetskin alueella syntyneitä ja täällä kasvaneita liikemiehiä, jotka asuvat nykyään Venäjällä. Heillä on hyvät yhteydet Kremliin. /…/Veljeskunnalla on Moskovassa todella paljon vaikutusvaltaa. Ja rahaa. Ja Putinillekin on asiasta hyötyä. /…/ Heidän etunsa on, että Itä-Ukraina pysyy heidän vaikutusvallassaan. He haluavat suojata bisneksiään.”
Veljeskunta tukee Donetskin kansantasavallan taistelijoita huomattavilla rahasummilla, joilla he pystyvät hankkimaan aseita. ”He luulevat taistelevansa jalon asian, Itä-Ukrainan itsenäisyyden puolesta. Mutta totuus on, että viattomat kuolevat kun bisnesmiehet tekevät bisnestä.”
Liikemiehen mukaan moskovalainen veljeskunta ei halua Itä-Ukrainalle täyttä itsenäisyyttä. ”He haluavat rusinat pullasta: autonomiaa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta myös toimivat välit EU:n kanssa.”
Näin siis pyritään korvaamaan Janukovytšin kaatumisesta aiheutuneet haitat.