KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Päästökauppajärjestelmä ei ole tarpeeksi tiukka

Euroopan unioni pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Maan ystävien mukaan vähennysten pitäisi olla 40 prosenttia.

Euroopan unioni pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Maan ystävien mukaan vähennysten pitäisi olla 40 prosenttia. Kuva: Jarmo Lintunen

Päästökaupalla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Järjestelmän ensimmäiset vuodet ovat kuitenkin menneet harjoitellessa, ja päästömäärät ovat lähtötasoa korkeampia.

TUOMAS KÄRKKÄINEN
6.8.2009 11.11

Koska markkinatalouden lait tuntuvat ohjaavan liki kaikkea maailmassa, on loogista, että planeettaammekin suojellaan ilmastonmuutosta vastaan näitä lakeja noudattaen. Tälle ajatukselle perustuu Euroopan unionin päästökauppa.

Järjestelmä on ympäristöjärjestöjenkin mielestä perusidealtaan hyvä. Hiilidioksidipäästöjen ajatellaan vähenevän markkinatalouden perusmekanismin mukaisesti, jos saastuttamisesta tehdään saastuttajalle kallista.

Jotain on kuitenkin vinossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Päästöt
eivät ole vähentyneet

Suomi liittyi päästökauppajärjestelmään vuonna 2005 muiden EU-maiden kanssa.

Ensimmäisen päästökauppavuoden yhteenlaskettu päästömäärä järjestelmään kuuluvissa laitoksissa oli 33,1 miljoonaa tonnia. Vuonna 2006 päästöt kasvoivat noin 35 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2007 päästöt olivat edelleen noin 28 prosenttia korkeammat kuin aloitusvuonna.

Vielä viime vuonnakin oltiin noin kymmenen prosenttia lähtötasoa korkeammalla, vaikka päästöjen piti vähentyä.

Päästökaupan piiriin kuuluvat valtiot eivät tahdo teollisuutensa kärsivän kaupasta. Niinpä päästöoikeuksia jaetaan laitoksille enemmän kuin ne tarvitsevat – ilmaiseksi.

– Suunnilleen kaikkien tutkijoiden ja kaikkien ympäristöjärjestöjen mukaan oikeudet olisi järkevintä jakaa huutokaupalla, sanoo ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi WWF:ltä.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Jaakko Ojala katsoo, että EU:n päästökaupan alkuvaihe on ollut eräänlaista harjoittelua, kuten oli tarkoituskin. Siksi järjestelmä ei vielä ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2007 päässyt täyteen voimaansa.

Karkaako
teollisuus?

Teollisuuden suunnalta on varoiteltu, että tuotanto siirtyy päästökaupan myötä maihin, joissa kauppaa ei käydä.

– Euroopan teollisuushan on siirtynyt jo suurelta osin pois, mutta tutkimuksissa on todettu, ettei se johdu päästökaupasta tai muusta ympäristöpoliittisesta sääntelystä, Marja Kaitaniemi tyrmää.

Keskeisempiä syitä ovat työvoiman ja raaka-aineiden halpuus. Energian hinta on Kaitaniemen mukaan pieni tekijä jopa energiaintensiivisillä aloilla verrattuna muihin kuluihin.

Voittoja
yrityksille

EU:n päästökaupan alkuvaiheessa taloudellisen voiton järjestelmästä keräävät lähinnä sen piiriin kuuluvat yritykset. Ne saavat valtiolta ilmaiseksi päästöoikeuksia yli oman tarpeensa. Käyttämättä jääneet päästöoikeudet yritys voi myydä eteenpäin.

Suuria voittoja ylijääneillä päästöoikeuksilla ei voi tahkota siksi, että oikeuksista on runsaudenpulaa. Niiden hinnat laskivat voimakkaasti pian kaupan alettua.

Viime vuonna alkaneessa päästökaupan toisessa vaiheessa luovutettavien oikeuksien määrää leikattiin, ja tullaan Jaakko Ojalan mukaan jatkossa leikkaamaan lisää. Viime vuonna ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet kuitenkin riittivät Suomessa kattamaan laitosten päästöt.

Päästöoikeuksien myynnin lisäksi sähköyhtiöt saavat päästökaupasta niin sanottua windfall-voittoa. Se perustuu erilaisten energiantuotantomuotojen tuotantokustannusten ja myyntihintojen eroon.

Sähkön tukkuhinta määräytyy kalleimman energiantuotantotavan mukaisesti. Yleensä sähkön hintalappu seuraa siis hiililauhdesähkön tuotantokustannuksia. Siten sähköyhtiöiden on mahdollista myydä halvempaa esimerkiksi ydin- tai vesivoimalla tuotettua sähköä kalliimman tuotantotavan mukaisella hinnalla.

WWF:n viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan pelkästään EU:n viidessä suurimmassa energiantuottajamaassa energiayritysten voitot kohoavat vuosittain jopa 71 miljardiin euroon.

Järjestelmä
kehittyy

Kaikesta huolimatta EU:n päästökaupasta ei ympäristöjärjestöjen mielestä tule luopua.

– Järjestelmästä on opittu niin paljon, että olisi tyhmää heittää se nyt hukkaan. Kehittämistä on kuitenkin jatkettava, Marja Kaitaniemi muistuttaa.

Päästökaupassa alkaa vuonna 2013 kolmas kausi, joka tuo järjestelmään huomattavia parannuksia. Siihen liitetään uusia aloja, sitä laajennetaan ja kehitetään.

Kolmannessa vaiheessa EU:n
jäsenvaltiot eivät saa enää itse päättää jakamiensa päästöoikeuksien määrää, vaan oikeudet jakaa EU-komissio. Silloin on toivoa siitä, että päästökattoa on todella pakko laskea.

Päästökauppa
ei riitä

EU:n päästökaupan tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Nykytiedon mukaan päästöjä pitäisi tällä aikavälillä leikata 40 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi kahden asteen alapuolella, jota pidetään vaarallisen ilmaston lämpenemisen rajana.

EU:n päästövähennystavoite olisi siis tuplattava.

Päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla, kuten rakennusteollisuudessa ja liikenteessä, on mahdollisuuksia tehdä suuria päästövähennyksiä. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa monella saralla.

– Mikään yksittäinen ohjauskeino ei voi olla riittävä, sillä päästövähennyksiä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, Meri Pukarinen Maan ystävistä toteaa.

Pukarinen koordinoi Maan ystävien vetämää Polttava kysymys -kampanjaa. Kampanjassa haetaan ryhtiä ilmastopolitiikkaan erityisellä ilmastolailla, jossa määrättäisiin laillisesti sitovat vuosittaiset viiden prosentin päästövähennykset.

Nykyiset tavoitteet jäävät kauas. Eduskunnassa hyväksyttiin kesällä ilmasto- ja energiastrategia, joka velvoittaa Suomen vain 5–10 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.

Pukarisen mielestä Suomen strategia on erittäin huono lähtökohta Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävään ilmastokokoukseen. Siellä on tarkoitus sopia jatkosta Kioton ilmastosopimukselle, joka päättyy vuonna 2012.

– Jos kaikki maat tulevat vastaavin kotimaisin sitoumuksin neuvottelupöytään kuin Suomi, niin oikeudenmukaista ja kattavaa sopimusta ei synny, Pukarinen arvioi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään