Viime vuosina ruotsalainen Arla on pyrkinyt kasvattamaan osuuttaan Suomen elintarvikemarkkinoilla. Arlan kilpailija on kotimainen Valio. Valiota on syytetty väärästä kilpailusta. Viimeaikaiset uutiset kertovat Valion saaman 70 miljoonan euron jättisakon vaikutuksista yhtiön johtoon ja toimintaan. Jättisakot markkinatuomioistuimessa ovat seurausta Arlan ja kilpailu- ja kuluttajaviraston nostamista kanteista Valion maidon alihinnoittelun johdosta.
Viime vuonna kilpailuviranomaisten uhkailujen pelossa toteutettu maidon hinnankorotus oli noin kolmekymmentä senttiä eli 30 prosentin suuruusluokkaa. Parikymmentä vuotta sitten tällainen peruselintarvikkeen hinnankorotus olisi voinut johtaa vaikka yleislakkoon. Nyt ei ole kuulunut juuri pihahdustakaan korotuksia vastaan, mikä sekin on outoa.
Erikoista ja outoa tässä on myös se, että on puututtu vain arveltuun alihinnoitteluun. Kun mukana on suomalainen kuluttaja- ja kilpailuviranomainen, olisi ollut aiheellista, että myös mahdolliseen ylihinnoitteluun olisi puututtu. Koska Valio on ollut kannattava yritys, voitaisiin kysyä, millä maidon alihintaa on kompensoitu. Ovatko lihatuotteiden, juustojen tai ehkä Pietariin vietävien tuotteiden hinnat olleet liian korkeita?
Kenen asialla viranomaisemme ovat?
Kuluttaja- ja kilpailuviraston toimilla ei ole saatu aikaiseksi kuin peruselintarvikkeen tuntuva hinnankorotus ja toimivan kotimaisen yrityksen joutuminen ahtaalle. Näyttääkin siltä, että viranomaisemme tekevät kaikkensa jotta kansainväliset suuryritykset saisivat tunkeutua kotimaamme markkinoille kilpailun nimissä. Onkin kysyttävä, kenen asialla viranomaisemme ovat. Eivät ainakaan suomalaisten kuluttajien sen enempää kuin tuottajienkaan asialla.