Laittomista lakoista on kuultu tänä keväänä parjausta tämän tästä. Niitä on liikaa ja ne ajavat kansantalouden pohjalle. Samaan hengen vetoon työnantajat vertaavat Ruotsiin, jossa lakkoja on vain kourallinen.
Mikäli työnantajat oikeasti haluavat Ruotsin kaltaisen työrauhan, eivätkö he voisi silloin ottaa mallia Ruotsin työnantajista? Siellä asioista neuvotellaan ja keskustellaan, diskuteerataan.
Mutta ei, työnantajille Suomessa ei tunnu kelpaavan mikään. Halutaan autoritäärinen käskyttämisen mahdollisuus ylhäältä ja kaiken kyselemättä tekevät ala(ma)iset.
Talous kasvoi toivotusti, kunnes EK päätti, ettei yhteistyössä ole ollut järkeä.
Sen jälkeen kun EK perustettiin 2005, eivät työnantajat virallisesti ole enää halunneet asioista sopia keskitetysti. He ovat halunneet virallisesti paikallista sopimista. Käytännössä paikallinen sopiminenkaan ei kiinnosta. Sen vuoksi nimenomaan kaupan varastojen työntekijät olivat kaksi päivää vappuna lakossa, lisätäkseen työnantajien toivomaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.
Jos työnantajat, heidän edunvalvojansa, omistajat ja johtajat, aidosti haluavat sekä työrauhaa että tuottavuuden kasvattamista, he saisivat astua alas mielikuvituksellaan tuottamistaan omaa erinomaisuuttaan pönkittävistä harhaisista torneistaan ja tehdä työntekijöiden kanssa aitoa yhteistyötä. Ruotsissa ammattiliittojen konkreettinen läsnäolo työpaikoilla on arkipäivää. Tätä tuskin suomalaiset työnantajat tahtovat, kun monille työpaikoille eivät viranomaisetkaan pääse ilman pakkokeinoja.
Ei työntekijöidenkään tavoitteena ole yritysten alasajo. Emme me mitään idiootteja ole, vaan meilläkin on vahvat näkemykset siitä, miten yritysten toimintaa voidaan kehittää kestävällä tavalla, kaikkia osapuolia hyödyttäen.
1990-luvun laman jälkeen yhteistyötä tehtiin vuosikymmenen ajan jokseenkin sovussa ja talous kasvoi toivotusti, kunnes EK päätti, ettei yhteistyössä ole ollut järkeä. Virheistä huolimatta laman korjaaminen yhteistyössä oli selvästi hedelmällisempi tapa saattaa asioita eteenpäin kuin nykyinen hippa, jossa osapuolet välttelevät toisiaan.
Tehdään hommat suomalaisella mallilla eikä yritetä poimia sieltä täältä esimerkkejä pönkittääksemme jälleen harhakuvaa omasta erinomaisuudestamme, jossa kuvittelemme yhdellä ihmisellä olevan enemmän asiantuntemusta kuin tuhannella. Yhteistyöllä Suomi on rakennettu ja rakentuu myös tulevaisuudessa.
uutiskirje 
