Saksissa äänestetään ensi sunnuntaina maapäivävaaleissa, ja kahden viikon kuluttua vuorossa ovat Brandenburg ja Thüringen. Oikeistopopulistiselle AfD:lle kyseessä ovat kohtalonvaalit. Mielipidetutkimukset ovat sille lupaavia. Se olisi ylittämässä viiden prosentin äänikynnyksen ja näin vakiinnuttamassa asemiaan Saksan politiikassa.
Kiusankappale kristillisdemokraateille
EU:n ja Saksan liittohallituksen talouspolitiikkaa arvosteleva, eurosta luopumista vaativa ja äärikonservatiivisuudella äänestäjiä kosiskeleva AfD iskee suoraan CDU:n oikeaan kylkeen. Siltä suunnalta on jo pitempään kuulunut arvostelua Angela Merkelin linjaa kohtaan.
AfD iskee suoraan CDU:n oikeaan kylkeen.
CDU:n johto on torjunut oikeistopopulisteja vaikenemalla. Monet vaikutusvaltaiset äänet, kuten Baden-Württembergin ex-pääministeri Erwin Teufel, ovat kuitenkin alkaneet vaatia AfD:n tunnustamista mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi.
Saksin kristillisdemokraattinen pääministeri Stanislaw Tillich ei sulje pois hallitusyhteistyötä AfD:n kanssa. Viisi vuotta hallinneelta mustakeltaiselta hallitukselta nimittäin putoaa pohja, koska liberaalit (FDP) eivät yllä maapäiville. CDU saanee vaaleissa liki 40 prosentin kannatuksen, mutta tarvitsee kumppanin enemmistöhallituksen muodostamiseen.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Sigmar Gabriel vaatii Tillichiä sanoutumaan irti AfD:stä. SPD, maapäivien kolmanneksi suurin puolue, pyrkii CDU:n kanssa hallitukseen – ja näin pois oppositiosta vasemmistopuolue Linken varjosta. Linkellä on noin 20 prosentin kannatus.
Angela Merkel sanoi lehtihaastattelussa tällä viikolla, ettei koalitio AfD:n kanssa tule kyseeseen. Jo aikaisemmin pääsihteeri Peter Tauber oli kolmen osavaltion maapäivävaaleihin viitaten ilmoittanut puoluehallituksen torjuvan tällaisen yhteistyön.
Uusnatsit (NPD) ovat vaarassa pudota Saksin maapäiviltä, koska AfD syö heidän kannatustaan. AfD on ottanut käyttöönsä uusnatsien tunnuksia. Se toi vaalitilaisuutensa itävaltalaisen europarlamentaarikon Andreas Mölzerin, joka on äärimmäisine mielipiteineen kiistelty henkilö jopa omassa puolueessaan, äärioikeistolaisessa FPÖ:ssä. Niinpä AfD on uusnatseille päävastustaja.
FDP on putoamassa kaikkien kolmen osavaltion parlamenteista ja vajoamassa yhä syvemmälle mitättömyyteen. Oikeistopopulistinen AfD vie osan sen entisistä äänestäjistä ja on ikään kuin tulossa sen sijaan.
Merkelin hallitus
suosiossa
Jatkuvasta sisäisestä riitelystä huolimatta liittohallitus nauttii saksalaisten tavanomaista suurempaa luottamusta. Selvästi yli puolet on siihen tyytyväisiä ja liittokansleriin jopa kolme neljännestä. Tyytyväisyys kuitenkin näkyy vain CDU:n kannatuksen nousuna.
Linken ja vihreiden oppositio on varsin heikko, vain noin viidennes liittopäivistä, ja sen on vaikeaa saada ääntään kuuluviin.
Hallituspuolueiden, CDU:n, SPD:n ja CSU:n, väliset kiistat seuraavat toistaan. Tällä hetkellä pinnalla näyttää olevan kaksi asiaa.
Talousministeri Sigmar Gabriel ajaa pidättyväistä linjaa aseiden ja muiden sotatarvikkeiden viennissä. Sitten heinäkuun alun hän ei ole hyväksynyt yhtään kauppaa Israeliin, ja linja on tiukka myös muihin sotiin osallistuviin kolmansiin maihin. siis Naton ulkopuolelle.
Silloinen porvarihallitus hyväksyi edellisvuonna 8,34 miljardin euron arvosta asekauppoja muun muassa Algerian, Indonesian, Saudi-Arabian ja Qatarin kanssa.
Kristillisdemokraatit syyttävät demareita taloudellisten menetysten aiheuttamisesta ja kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.
Baijerilainen CSU ajoi hallitusohjelmaan suunnitelman kuorma-autoille asetettavista tietulleista. Liikenneministeri Alexander Dobrindt (CSU) ajaa tietulleja kaikille teille, joka on nostanut osavaltiot toisensa jälkeen ja myös osan CDU:n liittopäiväedustajia vastarintaan. Myös huomattava osa demareita vastustaa suunnitelmaa. Dobrindtia syytetään hallitusohjelman vääristelystä.
Liittohallitus valmistelee aseiden toimittamista kurdeille taisteluun ISIS-liikettä vastaan. Tosin sen suhteen on hallituspuolueissa jonkin verran epäilyksiä. Aie saa tukea vihreiltä, jotka edellyttävät asian käsittelyä liittopäivillä. Myös Linken liittopäiväryhmän vetäjä Gregor Gysi tukee hanketta – ja on saanut osan puoluetovereistaan älähtämään.
uutiskirje 