Anssi Kasitonni kaataa pyhäinkuvia pilke silmäkulmassaan

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Uskonto ja taide ovat siinä mielessä sisaruksia, ettei kummastakaan ole voitu vuosituhansien aikana lyödä lukkoon sitä, mitä ne meille itse kullekin merkitsevät. Kreikan kielessä sanalla hedys tarkoitettiin makeaa, suloista ja ihanuutta. Sanalla kalon kuvattiin puolestaan kaunista, hyvää ja tarkoituksenmukaista.

Platon korosti, että kauneus oli eri asia kuin suloisuus, söpöys, sievyys, makeus tai ihanuus. Platonin mukaan musiikki ja runous ovat vaarallisia, koska ne synnyttävät aistein havaittavaa mielihyvää, ja saavat ihmiset tyytymään kauneuden lumoon. Sen jälkeen he eivät enää jaksa kiinnostua korkeammista asioista.

Pyhäinkuvien kaatajia tarvitaan säännöllisin väliajoin päivittämään todellisuutta. Se on kuvataitelija Anssi Kasitonnin mielipuuhaa. Huutia Kasitonnin teoksissa saavat aikamme populaarimaailman ikonit Mikki Hiirestä Karviseen yhtä hyvin kuin kansainväliset suuryhtiötkin: Coca-Cola, Ford, Mercedes-Benz jne., jotka hämähäkin seitin tavoin pitävät verkoissaan koko maailmaa. Perinteisistä ikoneista ne eroavat siinä, ettei niihin sisälly mitään pyhää, vaan ainoastaan rahaa, riistoa ja rosvousta.

Harro Koskisen jalanjäljissä

Vuonna 1978 Vilppulassa syntynyt Anssi Kasitonni on kuvainkaataja hieman samaan tapaan kuin Harro Koskinen, joka kritisoi joulunviettoa 45 vuotta sitten Sikamessias -teoksellaan. Se ajan mentaliteettiin se ei sopinut, ja Koskiselle ropsahti jumalanpilkkatuomio. Myös maalauksen näyttelyyn hyväksynyt Nuorten näyttelyn arvostelulautakunta sai sakkotuomion.

Kasitonni on kekseliäs käsityöläinen. Hänen tapansa ottaa haltuun ja tuunata mitä moninaisimpia materiaaleja ja esineitä aaltopahvista peltiin on riemastuttavaa. Tarkoituksellisesta ”huonostimaalaamisesta” voi olla montakin mieltä, mutta se ei ole keskeistä hänen Top sata -teoksessaan, joka tuo esiin Kasitonnin maalarinakin. Hän kyseenalaistaa rosoisissa, usein humoristisissa teoksissaan taiteen skeemoja niin, että roikaa. Mutta eivät kekseliään Kasitonnin teokset pelkkiä vitsejä ole, vaan hyvinkin kantaaottavia. Hän tekee arvokasta työtä korostaessaan teoksillaan sitäkin, ettei taiteen tarvitse olla vaikeaselkoista.

Ikoni asettaa rajan, jonka yli ei ole lupa mennä, jotta salaisuus, että keisarilla ei olekaan vaatteita, ei paljastuisi. Notkollaan oleva bassokitaran varsi Kasitonnin teoksessa Soft Rock viestii, että populaarimusiikin nimissä voidaan tehdä mitä tahansa. Himmleblaun kompaktin näyttelyn katseenvangitsija on kuusimetrinen keuliva amerikanrauta, joka antaa ymmärtää tyhjyyden, mikä auton sisällä olevien sieluissa vallitsee.

12. lokakuuta asti avoinna oleva näyttely on Kasitonnin ensimmäinen Tampereella. Näyttelyssä on esillä sata uutta maalausta, sekatekniikkaveistoksia ja videoteos.

Vuonna 2011 Ars Fennican voittanut Kasitonni on yksi aikamme arvostetuimmista kuvataitelijoista. ”Ilman taidetta olisimme tyhmempiä ja kapeakatseisia”, hän on todennut. Kuinka oikeassa hän onkaan.

Galleria Himmelblau: Anssi Kasitonnin teoksiaFinlaysoninkuja 9, Tampere.12.10.2014 saakka.