KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Anssi Kasitonni kaataa pyhäinkuvia pilke silmäkulmassaan

Kekseliäästi ja vitsikkäästi kantaa ottaen.

Siskotuulikki Toijonen
8.9.2014 16.40

Anssi Kasitonni

Anssi Kasitonni (s. 1978) on suomalainen taiteilija ja muusikko

Ars Fennica -palkinto 2011

Tunnetaan erityisesti populaarikulttuurin viittaavista veistoksistaan ja videoteoksistaan

Tekee myös musiikkia yhdessä vaimonsa kanssa nimellä Anssi 8000 & Maria Stereo

Uskonto ja taide ovat siinä mielessä sisaruksia, ettei kummastakaan ole voitu vuosituhansien aikana lyödä lukkoon sitä, mitä ne meille itse kullekin merkitsevät. Kreikan kielessä sanalla hedys tarkoitettiin makeaa, suloista ja ihanuutta. Sanalla kalon kuvattiin puolestaan kaunista, hyvää ja tarkoituksenmukaista.

Platon korosti, että kauneus oli eri asia kuin suloisuus, söpöys, sievyys, makeus tai ihanuus. Platonin mukaan musiikki ja runous ovat vaarallisia, koska ne synnyttävät aistein havaittavaa mielihyvää, ja saavat ihmiset tyytymään kauneuden lumoon. Sen jälkeen he eivät enää jaksa kiinnostua korkeammista asioista.

Pyhäinkuvien kaatajia tarvitaan säännöllisin väliajoin päivittämään todellisuutta. Se on kuvataitelija Anssi Kasitonnin mielipuuhaa. Huutia Kasitonnin teoksissa saavat aikamme populaarimaailman ikonit Mikki Hiirestä Karviseen yhtä hyvin kuin kansainväliset suuryhtiötkin: Coca-Cola, Ford, Mercedes-Benz jne., jotka hämähäkin seitin tavoin pitävät verkoissaan koko maailmaa. Perinteisistä ikoneista ne eroavat siinä, ettei niihin sisälly mitään pyhää, vaan ainoastaan rahaa, riistoa ja rosvousta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Harro Koskisen jalanjäljissä

Vuonna 1978 Vilppulassa syntynyt Anssi Kasitonni on kuvainkaataja hieman samaan tapaan kuin Harro Koskinen, joka kritisoi joulunviettoa 45 vuotta sitten Sikamessias -teoksellaan. Se ajan mentaliteettiin se ei sopinut, ja Koskiselle ropsahti jumalanpilkkatuomio. Myös maalauksen näyttelyyn hyväksynyt Nuorten näyttelyn arvostelulautakunta sai sakkotuomion.

Kasitonni on kekseliäs käsityöläinen. Hänen tapansa ottaa haltuun ja tuunata mitä moninaisimpia materiaaleja ja esineitä aaltopahvista peltiin on riemastuttavaa. Tarkoituksellisesta ”huonostimaalaamisesta” voi olla montakin mieltä, mutta se ei ole keskeistä hänen Top sata -teoksessaan, joka tuo esiin Kasitonnin maalarinakin. Hän kyseenalaistaa rosoisissa, usein humoristisissa teoksissaan taiteen skeemoja niin, että roikaa. Mutta eivät kekseliään Kasitonnin teokset pelkkiä vitsejä ole, vaan hyvinkin kantaaottavia. Hän tekee arvokasta työtä korostaessaan teoksillaan sitäkin, ettei taiteen tarvitse olla vaikeaselkoista.

Ikoni asettaa rajan, jonka yli ei ole lupa mennä, jotta salaisuus, että keisarilla ei olekaan vaatteita, ei paljastuisi. Notkollaan oleva bassokitaran varsi Kasitonnin teoksessa Soft Rock viestii, että populaarimusiikin nimissä voidaan tehdä mitä tahansa. Himmleblaun kompaktin näyttelyn katseenvangitsija on kuusimetrinen keuliva amerikanrauta, joka antaa ymmärtää tyhjyyden, mikä auton sisällä olevien sieluissa vallitsee.

12. lokakuuta asti avoinna oleva näyttely on Kasitonnin ensimmäinen Tampereella. Näyttelyssä on esillä sata uutta maalausta, sekatekniikkaveistoksia ja videoteos.

Vuonna 2011 Ars Fennican voittanut Kasitonni on yksi aikamme arvostetuimmista kuvataitelijoista. ”Ilman taidetta olisimme tyhmempiä ja kapeakatseisia”, hän on todennut. Kuinka oikeassa hän onkaan.

Galleria Himmelblau: Anssi Kasitonnin teoksiaFinlaysoninkuja 9, Tampere.12.10.2014 saakka.

Anssi Kasitonni

Anssi Kasitonni (s. 1978) on suomalainen taiteilija ja muusikko

Ars Fennica -palkinto 2011

Tunnetaan erityisesti populaarikulttuurin viittaavista veistoksistaan ja videoteoksistaan

Tekee myös musiikkia yhdessä vaimonsa kanssa nimellä Anssi 8000 & Maria Stereo

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Vasemmistoliitto oli vastustanut aina Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta keväällä 2022 kanta muuttui nopeasti. Puolue selviksi käännöksestä yllättävänkin vähillä protesteilla ja eroamisilla.

Kirja: Vasemmistoliiton Nato-päätös oli sukupolvikysymys, iso juttu vanhemmille, mutta ei nuorille

Hans ja Venla tutkii -sarjan kolmas osa Järjestely on sen heikoin.

Outi Hongisto unohti rakennusalan epäkohtiin pureutuvan sarjansa uusimmassa osassa sen, mikä tekee hänen dekkareistaan niin erityisiä

Kaksi elefanttia ylittää virtaa Malai Mahadeshwara kukkuloiden suojelualueella Keralan osavaltiossa. Kiitos lukuisten suojeluhankkeiden Intian elefanttien populaatio on kasvussa.

Ihmisten ja elefanttien kohdatessa ihminen väistää – Intian Keralassa yhteenotot lisääntyneet

Ribeirãon kaupunginosan yhteisöpuutarha Brasilian Santa Catarinan osavaltion pääkaupungissa Florianopolisissa. Kaupungissa on yli 150 samantapaista yhteisöpuutarhaa, joiden komposteihin kaupunkilaisten eloperäiset jätteet päätyvät.

Kaatopaikasta tehtiin yhteisöpuutarha

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Pääekonomisti murskaa perustelut, joilla työttömyyskriisiä vähätellään

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Wille Rydmanin vittuilu jäi Suomen hallituspiirien ainoaksi reaktioksi Israelin väkivaltaan aktivisteja kohtaan

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afrikkalaiset kalastusalan työläiset on jätetty kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle

11.10.2025

Pakkoavioliitot lisääntyvät Afganistanissa, kun tytöt eivät saa opiskella

11.10.2025

Jukka-Pekka Palviaisen perusdekkarit erottuvat mukavilla päähenkilöillä

10.10.2025

Patrizio Lainà on SAK:n uusi pääekonomisti

10.10.2025

Työvoiman hyväksikäyttö uhkaa eläkejärjestelmää

10.10.2025

Jäänmurtajat rakennettava suomalaisilla työehdoilla, vaatii Teollisuusliiton Aalto

10.10.2025

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

10.10.2025

Tämän hetken haitallisin lakiesitys ei kiinnosta mediaa: Toimeentulotuen uudistus

10.10.2025

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

10.10.2025

Pia Lohikoski: Oikeistohallituksen leikkaukset kulttuuriin on peruttava

09.10.2025

Tehyn ekonomisti Anni Marttinen: Velkajarru uhkaa hyvinvointivaltiota

09.10.2025

Voimasuhteet järkkyvät europarlamentissa: kokoomuksen ryhmä kiristi uhkaamalla liittoutua äärioikeiston kanssa

09.10.2025

Minja Koskela: Valtion asuntorahasto säilytettävä itsenäisenä rahastona

09.10.2025

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

09.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään