Talvivaaran kaivoksen konkurssi ei lopulta tullut suurena yllätyksenä kenellekään. Lähes vuoden yrityssaneerauksessa olleen kaivosyhtiön tila on jo kauan ollut niin huono, että konkurssiinkin on ehditty varautua. Tämä ei kuitenkaan tuo yhtään helpotusta niille, jotka joutuvat konkurssista kärsimään.
Kaivoksen toiminnan alasajo on katastrofi kainuulaisille ja koko Kainuulle. Se vaikuttaa dramaattisesti koko alueen elämään. Työttömyyden runtelemasta Kainuusta häviää kaivoksen alasajon myötä muutaman vuoden sisällä noin 1 500 työpaikkaa suoraan tai välillisesti. Se on noin neljä prosenttia Kainuun työvoimasta. Konkurssilla on seurannaisvaikutuksia koko maahan esimerkiksi kuljetusalan yrityksiin ja jatkojalostukseen.
Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) pitää Talvivaaran kaivosyhtiön kaatumista yhtenä suomalaisen teollisuushistorian suurimpana epäonnistumisena. Se on samalla vakava isku koko suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Kovin toiveikas Vapaavuori ei ollut toiminnan jatkumisen suhteen, vaikka sitä yritetäänkin. Tällaisessa tilanteessa ulkomaisia kaivosyhtiöitä saattaakin olla pyrkimässä haaskalle. Talvivaarassa on kuitenkin tehty suuret investoinnit ja Sotkamossa on merkittävä nikkeliesiintymä.
Ympäristön saastuminen ja siitä aiheutuvat kustannukset kaatuvat nyt yhteiskunnan syliin.
Talvivaarassa työt jatkuvat osalla työntekijöistä konkurssipesän nimiin toistaiseksi, sillä alasajo ei monien ympäristöongelmien takia ole mikään nopea prosessi. Kaivostoiminnan ympäristöluvat koskevat myös konkurssipesää ja siksikin toimintaa pitää jatkaa.
Talvivaaran kaivos oli syntyessään suuri mahdollisuus, mutta monet asiat ovat vuosien varrella menneet pieleen. Jo kauan on ollut nähtävissä, että muun muassa monien ympäristöongelmien takia kaivostoimintaa on ollut vaikea saada kannattavaksi.
Noin 70 000 sijoittajaa, joista valtaosa osakkeenomistajiksi houkuteltuja piensijoittajia, menettää rahansa, jos Talvivaaran kaivostoiminnan emoyhtiökin menee konkurssiin. Eniten menettää valtio, jolla on osakkeista 16,7 prosentin potti.
Kaupallisilta toimijoilta ei viimeisen vuoden aikana ole Talvivaaralle rahaa tippunut. Rahoittajat ovat arvioineet riskit liian suuriksi eivätkä ole uskoneet Talvivaaran selviävän ongelmistaan. Valtio taas ei lähtenyt tukemaan lisää Talvivaaraa, koska mukaan ei tullut yksityistä rahoitusta.
Ympäristön saastuminen ja siitä aiheutuvat kustannukset kaatuvat nyt yhteiskunnan syliin. Valtio epäonnistui pahasti Talvivaarassa.
Valtio myöntänee Kainuulle nopeasti äkillisen rakennemuutoksen aluetukea, mutta tämä hätäapu on vasta alku.
Valtio menettää konkurssissa noin 200 miljoonaa euroa eri rahoituskanavien kautta, jos emoyhtiökin menee konkurssiin. Lisäksi valtio voi joutua maksamaan toiset 200 miljoonaa euroa lisää ympäristötuhojen torjunnasta – ja tuskin siinä on kaikki.
uutiskirje 
