Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on saatu lyhyen ajan kuluessa sekä hyviä että huonoja uutisia. Perun meneillään olevan ilmastokokouksen tulos riippuu hallitusten kaukokatseisuudesta.
Marraskuussa Kiina ja Yhdysvallat sopivat hiilidioksidipäästöjensä rajoittamisesta. Alle viikkoa myöhemmin Intian energiaministeri Piyush Goyal ilmoitti, ettei maa voi tinkiä kehityksestään ilmaston vuoksi.
– Lännen on tunnustettava köyhien tarpeet, hän vaati.
Intian osuus hiilidioksidipäästöistä kasvaa nopeasti.
Intian reaktio heikentää Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutosta vastaan, sillä kongressin republikaanienemmistö perää vastaavia ponnistuksia muilta suurilta saastuttajilta.
Aiemmin vaatimus kohdistui Kiinaan, joka nyt yllätti allekirjoittamalla sopimuksen päästöjen rajoittamisesta. Global Carbon Projectin vuoden 2013 tilaston mukaan Kiina päästi maailman hiilidioksidista 28 prosenttia, Yhdysvallat 14, Euroopan unioni 10 ja Intia 7 prosenttia. Intian osuus kasvaa nopeasti.
Intia luottaa hiileen
Intian hiilentuotanto yli tuplaantuu viime vuoden 565 miljoonasta tonnista vuoteen 2019 mennessä. Hiilivoiman käyttö maassa lisääntyi viidessä vuodessa 73 prosenttia. Lisäksi Intian huonolaatuinen hiili on keskimääräistä saastuttavampaa.
Intian uusi pääministeri Narendra Modi on kuitenkin puhunut uusiutuvan energian puolesta, ja monet johtavat ilmastotutkijat ovat intialaisia, kuten hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n pääjohtaja Rajendra K. Pachauri.
IPCC:n tuore raportti oli aiempia dramaattisempi ja yksilöi tuhot, joita planeetan lämpeneminen aiheuttaa maataloudelle köyhissä maissa. Nouseva merivesi ajaa miljoonia ihmisiä evakkoon.
Luvassa ennätyspäästöt
Huolestuttavinta on valtioiden hidas reagointi. Jos lämpötilan nousu mielitään pitää alle kahdessa asteessa, päästöjen vähentämisessä ei voida aikailla. Vuoden 2014 päästöistä ennustetaan kuitenkin ennätyskorkeita: hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousee 40 miljardiin tonnin, kun se vuonna 2010 oli 32 miljardia.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että jos mukaan lasketaan ulkoisvaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, terveysvaikutukset ja niukkenevat luonnonvarat, koko maailman tuki fossiilisille polttoaineille vuonna 2013 kohosi liki 1 400 miljardiin euroon. Se on 2,5 prosenttia maapallon kansantuotteesta.
Päästöjen vähentämiseen käytetään noin 320 miljardia euroa vuodessa. Se on vähemmän kuin öljy-yhtiö ExxonMobilin vuositulo.
Globaaliin hallintoon
Yleinen pelko on, että joulukuun 12. päivään jatkuvassa Liman ilmastokokouksessa ei päästä kattavaan sopimukseen. Se lyhentää entisestään aikaa, joka on käytettävissä lämpenemisen suitsimiseen ennen kuin se karkaa käsistä.
Yhdysvaltain republikaanien ohella jarruja painavat fossiilisista polttoaineista riippuvaiset valtiot, kuten Venäjä, Australia, Intia, Venezuela, Iran, Saudi-Arabia ja Persianlahden öljymaat.
Valtiot osoittavat kokonaisvaltaista yksimielisyyden ja vastuullisuuden puutetta. Jos kansalaisilta kysyttäisiin, haluaisivatko he maksaa vähemmän veroja ja jättää fossiiliset polttoaineet vaille valtion tukea, vastauksesta ei liene epäilystä. Moni olisi myös valmis sijoittamaan saman summan puhtaaseen energiaan.
Kansan valvova silmä ei yllä valtioiden ja energiayhtiöiden likeisiin suhteisiin. Vaikka pelissä ei ole vähempää kuin saarten ja rannikoiden olemassaolo sekä köyhän maaseutuväestön elanto, hallituksen ovat kyvyttömiä tai haluttomia näkemään napaansa pitemmälle. Globaalit ongelmat vaativat globaalia hallintoa.
* Roberto Savio on IPS–uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja.
uutiskirje 
