KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kapitalismille on vaihtoehtoja

Robin Hahnelin osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta.

Robin Hahnelin osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta. Kuva: Jarmo Lintunen

Taloudessa on pitkään vallinnut aatteiden monopoli, kirjoittaa Robin Hahnel. Siihen ei kuitenkaan tarvitse tyytyä.

Emilia Kukkala
7.12.2014 14.00
Fediverse-instanssi:

Yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Robin Hahnelin Osallisuustalouden aakkoset on kaivattu selkokielinen esitys siitä, millainen voisi olla taloustieteellisesti uskottava vaihtoehto kapitalismille. Hänen vastauksensa on osallisuustalous, jonka kehittäjä Hahnel on nimellisesti yhdessä yhteiskuntafilosofi Michael Albertin kanssa.

Osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta, kuten kaikissa kansantalouksissa eri suhteissa, mutta se ei olemuksellisesti ole kumpaakaan. Hahnelin mukaan se on yksi esimerkki demokraattisesta suunnittelusta.

Demokraattisen suunnittelun mallissa yritykset toimivat vapaasti, mutta ovat työntekijöidensä päätösvallassa. Ihmiset myös tulevat töihin työntekijäyhdistysten tasavertaisiksi jäseniksi, eivät kenenkään alaisiksi.

Tällaista järjestelmää teoksessa hahmotellaan. Osallisuustaloudessa ihmiset olisivat nykyistä vaikutusvaltaisempia kuluttajia, mutta kulutuksessa otettaisiin huomioon sen vaikutukset sekä ympäristölle että yhteisöille. Asioista päättäisivät ne, keihin ne vaikuttavatkin.

Tuotetaan, mitä tarvitaan

Yhteisöjen kulutus huomioitaisiin osallisuustaloudessa nykyistä paremmin. Markkinatalous ”ymmärtää” vain yksityisen kulutuksen ja senkin suhdannevaihteluiden mukaan. Siinä on paljon makrotason tehottomuutta.

Osallisuustaloudessa ihmiset suunnittelevat kulutustaan yhteisöissä etukäteen, jolloin markkinatalouden tuotantopuolen arvailu siitä, mikä mahtaisi mennä kaupaksi, jää pois. Tämä suunnittelu ei ole kuitenkaan sitovaa, vaan suuntaa-antavaa. Kuluttajayhdistykset keräävät tietoa tarpeista tuotantoa varten, mutta suunnittelu ei sido hankkimaan.

Yksityisyydensuojaa Hahnel olisi voinut käsitellä enemmänkin tässä yhteydessä. Nyt hän vain antaa ymmärtää, että kuluttajayhdistysten keräämää tietoa on mahdollista käsitellä anonyymisti. Se lienee totta, mutta juuri siksi tässä yhteydessä olisi ollut hyvä paneutua kysymykseen aivan konkreettisella tasolla.

On tietysti totta, että kuluttajista kerätään valtavat määrät tietoa nytkin kaupallisiin ja muihin tarkoituksiin, suurelta osin näiden tietämättä ja myös välittämättä. Tämä tosiasia ei kuitenkaan poista yksityisyydensuojaongelmaa osallisuustalousmallista.

Yhtä kaikki lähtökohta, että kuluttajat päättävät myös tuotannosta ja tuotannon vaikutukset huomioidaan hinnassa, vaikuttaa hyvältä. Kapitalismissa kahden kauppa on usein kolmannen korvapuusti, sillä yhden toiselta vapaasti tekemä hankinta voi aiheuttaa suurtakin haittaa kolmannelle osapuolelle.

Ahkeruudesta palkittaisiin

Osallisuustalouden perustana ovat kuluttajien ja työntekijöiden muodostamat yhdistykset, joissa suunnitellaan tuotantoa ja päätetään hyödykkeiden oikeudenmukaisesta jakamisesta. Työntekijäyhdistykset päättävät itse palkitsemiskriteereistään, mutta Hahnelin mukaan oikeudenmukaisin kriteeri on ahkeruus, mistä nykymallissa ei ainakaan palkita.

Palkitsemisperusteet lienevätkin yksi osallisuustalouden ja tämänkin teoksen mielenkiintoisimpia pulmia. Karkeasti ottaen kommunismissa yhteistä hyvää jaetaan tarpeen, kapitalismissa omistusten mukaan. Jossain määrin käytetään myös muita kriteereitä, kuten kykyjä, tietoja ja tuottavuutta.

Hahnel tiedostaa, että ahkeruuden nostaminen kaikkien muiden kriteerien yli voi tuottaa myös turhaa raatamista, että se ahkeruuskin voi olla jossain määrin synnynnäinen ominaisuus ja että sitä on vaikea mitata. Kyllin vakavasti hän ei ehkä kuitenkaan näitä huomioitaan ota.

Esimerkiksi systeemi, jossa työntekijät pisteyttäisivät toisiaan ahkeruudesta kuulostaa vain jonkinlaiselle vääristyneelle versiolle nyky-yhteiskunnan orwellilaisuuksista. Hahnel kuittaa nämä ongelmat toteamalla ”onneksi en ole filosofi” ja jättäen siten menemättä ytimeen.

Hyvä huomautus on, että työn mielekkyys on jo palkinto itsessään eikä pitkään opiskelun pidä siksi välttämättä tarkoittaa parempaa palkkaa. Sinänsä olisi varsin järkeenkäypää, että vähiten mielekkäistä töistä palkittaisiin rahallisesti parhaiten. Toisaalta ihmiset voivat kokea hyvin erilaisia töitä mielekkäinä ja mielekkyyttäkin on vaikea mitata.

Oikeudenmukainen talous

Osallisuustalouden aakkosissa Hahnel lupaa esitellä toimivamman talouden perusteet selkokielellä. Hahmottelu tuntuu vain jäävän liiankin yleiselle tasolle. Tosin aiemmassa teoksessaan Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää (2012) Hahnel on kuvannut osallisuustalouden ratkaisuja yksityiskohtaisemmin.

Osallisuustalouden aakkosten ansiot ovat selvät. Se työstää kunnianhimoisesti utopiasta todellisuutta läpinäkyvästi ja selkeästi argumentoiden. Se luonnostelee konkreettisesti ja ennakkoluulottomasti uusia tapoja järjestää talous oikeudenmukaisemmin ja kestävämmin. Se muistuttaa, että vaihtoehtoja on, vaikka toisin yritetään uskotella.

Teoksen suurimmat puutteet ovat nähdäkseni omistamisen puutteellinen käsittely sekä se, että talousjärjestelmien vaikutusta ihmisiin ei juurikaan huomioida, vaan sorrutaan samaan valtavirtataloustieteen hellimään harhakuvaan ihmisestä rationaalisena valintojen tekijänä ja irrallisena yksilönä, mitä kritisoidaankin.

Esimerkiksi ympäristökysymyksistä todetaan melko ylimalkaisesti, että tulevat sukupolvet toivottavasti ovat kyllin viisaita ja epäitsekkäitä tekemään viisaita ratkaisuja ja heillä on siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Tämä voi pitää paikkansa, mutta lähestymistapa on mielestäni pinnallinen, kun puhutaan talousjärjestelmästä eikä mielikuvamarkkinoinnista.

On ristiriitaista olettaa, että yksilöltä vaaditaan uhrautuvuutta mallissa, jonka pitäisi olla hänelle kaikin puolin parempi, tai ettei talouden järjestämisen tapa vaikuttaisi myös ihmistenvälisiin suhteisiin ja ihmisten käyttäytymiseen.

Kaiken kaikkiaan Hahnel kuitenkin vaikuttaa tiedostavan varsin hyvin mallinsa puutteellisuudet sekä sen, ettei sellaiseen päästä aivan hetkessä. Tärkeintä kuitenkin on, että tiedostetaan vaihtoehtojen mahdollisuus ja niitä aletaan rakentaa tässä ja nyt.

”On absurdia ajatella, että kaiken nykyisen vaurauden keskellä ei olisi varaa puhtaaseen ilmaan, juomaveteen, maksuttomaan koulutukseen ja heikoimmista huolehtimiseen. On kehitettävä yhteistyöhön perustuva talous, jossa ei sorruta haihattelemaan paremman ihmisen tai teollistumista edeltäneiden talouksien perään”, summaa Hahnel lopuksi.

Robin Hahnel: Osallisuustalouden aakkoset. Suomentanut Antti Jauhiainen. Like 2014. 192 sivua.

Robin Hahnel luennoi Helsingissä 8.–10.12. Lisää tietoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Harri Virtasen jäätävä rikosromaani Tuhon ystävät kuvaa rauhan jälkeistä aikaa, demokratian hajoamista ja luo painajaismaisen näkymän sodankäynnin seuraavaan muotoon

Hyvin rakennettu päähenkilö ilahduttaa Suvi Erikssonin vähän junnaavassa esikoisdekkarissa Linnan varjossa

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

Uusimmat

Britannian pääministeri Keir Starmer.

Britannian vaalitulos näyttää, että maan poliittinen järjestelmä on sekaisin – ”Starmer on epäsuosituin pääministeri koskaan”

Jessi Jokelainen.

Orpon hallitus leikkaa perstuntumalla: ”Epäsuhtaisempaa politiikkaa kuin yksikään hallitus ennen tätä”

Minja Koskela pitti vasemmistoliiton ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa tiistaina.

Hallitus pitkittää matalasuhdannetta – ”Köyhillä ei ole rahaa ja muut eivät uskalla kuluttaa”

Veronika Honkasalo: Ministeri Rydmanin perustelut synnytysten hintojen nostamiselle kertovat välinpitämättömyydestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

 
02

Teollisuusliiton Lehtonen jyrähtää: EK jatkaa surkeaa lobbauslinjaan – ”Elinkeinoelämästä on tullut ideologisen oikeiston äänitorvi”

 
03

Epämääräinen laki johtaa kohtuuttomuuteen: Vapaaehtoistyö tai bänditoiminta voi viedä työttömyysturvan

 
04

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

 
05

Vasemmistoliiton Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epämääräinen laki johtaa kohtuuttomuuteen: Vapaaehtoistyö tai bänditoiminta voi viedä työttömyysturvan

12.05.2026

Teollisuusliiton Lehtonen jyrähtää: EK jatkaa surkeaa lobbauslinjaan – ”Elinkeinoelämästä on tullut ideologisen oikeiston äänitorvi”

12.05.2026

Sylkykuppeja ja syntipukkeja – Hanna-Riikka Kuisma kirjoitti kirjan rappiostriimauksesta ymmärtääkseen, mikä siinä ihmisiä kiehtoo

11.05.2026

Harri Virtasen jäätävä rikosromaani Tuhon ystävät kuvaa rauhan jälkeistä aikaa, demokratian hajoamista ja luo painajaismaisen näkymän sodankäynnin seuraavaan muotoon

10.05.2026

Kuuba höllentää maataloustuotteiden kauppaa ruokapulan keskellä

10.05.2026

Opiskelijaliike sai serbialaiset innostumaan politiikasta

10.05.2026

Yrittäjäkoulutus muutti ravintoloitsija Victoria Bwalyan elämän – nyt hänen työnsä elättää jo kymmeniä Sambiassa

09.05.2026

Hyvin rakennettu päähenkilö ilahduttaa Suvi Erikssonin vähän junnaavassa esikoisdekkarissa Linnan varjossa

09.05.2026

HS:n tekoälylaskelma julkisesta taloudesta oli jonkinlainen rimanalitus sanoo ekonomisti – ”Viimeinen naula pettymyksen arkkuuni”

08.05.2026

Venezuelan viidakossa käydään sotaa mineraaleista

07.05.2026

Ottaako sisäministeri äärioikeiston väkivallan vakavasti? – Lohikoski: ”En ole lainkaan varma”

06.05.2026

Vasemmistoliiton Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule

06.05.2026

Finnwatch: Pakettirallia saatiin, kun pakettirallia tilattiin – sääntely suosii ulkomaisia verkkoalustoja

06.05.2026

Olisiko aika myöntää, että USA:han ei voi enää luottaa? Koskela moittii hallituksen selontekoa

05.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset