KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Kapitalismille on vaihtoehtoja

Robin Hahnelin osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta.

Robin Hahnelin osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta. Kuva: Jarmo Lintunen

Taloudessa on pitkään vallinnut aatteiden monopoli, kirjoittaa Robin Hahnel. Siihen ei kuitenkaan tarvitse tyytyä.

Emilia Kukkala
7.12.2014 14.00
Fediverse-instanssi:

Yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Robin Hahnelin Osallisuustalouden aakkoset on kaivattu selkokielinen esitys siitä, millainen voisi olla taloustieteellisesti uskottava vaihtoehto kapitalismille. Hänen vastauksensa on osallisuustalous, jonka kehittäjä Hahnel on nimellisesti yhdessä yhteiskuntafilosofi Michael Albertin kanssa.

Osallisuustaloudessa on piirteitä sekä markkinataloudesta että suunnitelmataloudesta, kuten kaikissa kansantalouksissa eri suhteissa, mutta se ei olemuksellisesti ole kumpaakaan. Hahnelin mukaan se on yksi esimerkki demokraattisesta suunnittelusta.

Demokraattisen suunnittelun mallissa yritykset toimivat vapaasti, mutta ovat työntekijöidensä päätösvallassa. Ihmiset myös tulevat töihin työntekijäyhdistysten tasavertaisiksi jäseniksi, eivät kenenkään alaisiksi.

Tällaista järjestelmää teoksessa hahmotellaan. Osallisuustaloudessa ihmiset olisivat nykyistä vaikutusvaltaisempia kuluttajia, mutta kulutuksessa otettaisiin huomioon sen vaikutukset sekä ympäristölle että yhteisöille. Asioista päättäisivät ne, keihin ne vaikuttavatkin.

Tuotetaan, mitä tarvitaan

Yhteisöjen kulutus huomioitaisiin osallisuustaloudessa nykyistä paremmin. Markkinatalous ”ymmärtää” vain yksityisen kulutuksen ja senkin suhdannevaihteluiden mukaan. Siinä on paljon makrotason tehottomuutta.

Osallisuustaloudessa ihmiset suunnittelevat kulutustaan yhteisöissä etukäteen, jolloin markkinatalouden tuotantopuolen arvailu siitä, mikä mahtaisi mennä kaupaksi, jää pois. Tämä suunnittelu ei ole kuitenkaan sitovaa, vaan suuntaa-antavaa. Kuluttajayhdistykset keräävät tietoa tarpeista tuotantoa varten, mutta suunnittelu ei sido hankkimaan.

Yksityisyydensuojaa Hahnel olisi voinut käsitellä enemmänkin tässä yhteydessä. Nyt hän vain antaa ymmärtää, että kuluttajayhdistysten keräämää tietoa on mahdollista käsitellä anonyymisti. Se lienee totta, mutta juuri siksi tässä yhteydessä olisi ollut hyvä paneutua kysymykseen aivan konkreettisella tasolla.

On tietysti totta, että kuluttajista kerätään valtavat määrät tietoa nytkin kaupallisiin ja muihin tarkoituksiin, suurelta osin näiden tietämättä ja myös välittämättä. Tämä tosiasia ei kuitenkaan poista yksityisyydensuojaongelmaa osallisuustalousmallista.

Yhtä kaikki lähtökohta, että kuluttajat päättävät myös tuotannosta ja tuotannon vaikutukset huomioidaan hinnassa, vaikuttaa hyvältä. Kapitalismissa kahden kauppa on usein kolmannen korvapuusti, sillä yhden toiselta vapaasti tekemä hankinta voi aiheuttaa suurtakin haittaa kolmannelle osapuolelle.

Ahkeruudesta palkittaisiin

Osallisuustalouden perustana ovat kuluttajien ja työntekijöiden muodostamat yhdistykset, joissa suunnitellaan tuotantoa ja päätetään hyödykkeiden oikeudenmukaisesta jakamisesta. Työntekijäyhdistykset päättävät itse palkitsemiskriteereistään, mutta Hahnelin mukaan oikeudenmukaisin kriteeri on ahkeruus, mistä nykymallissa ei ainakaan palkita.

Palkitsemisperusteet lienevätkin yksi osallisuustalouden ja tämänkin teoksen mielenkiintoisimpia pulmia. Karkeasti ottaen kommunismissa yhteistä hyvää jaetaan tarpeen, kapitalismissa omistusten mukaan. Jossain määrin käytetään myös muita kriteereitä, kuten kykyjä, tietoja ja tuottavuutta.

Hahnel tiedostaa, että ahkeruuden nostaminen kaikkien muiden kriteerien yli voi tuottaa myös turhaa raatamista, että se ahkeruuskin voi olla jossain määrin synnynnäinen ominaisuus ja että sitä on vaikea mitata. Kyllin vakavasti hän ei ehkä kuitenkaan näitä huomioitaan ota.

Esimerkiksi systeemi, jossa työntekijät pisteyttäisivät toisiaan ahkeruudesta kuulostaa vain jonkinlaiselle vääristyneelle versiolle nyky-yhteiskunnan orwellilaisuuksista. Hahnel kuittaa nämä ongelmat toteamalla ”onneksi en ole filosofi” ja jättäen siten menemättä ytimeen.

Hyvä huomautus on, että työn mielekkyys on jo palkinto itsessään eikä pitkään opiskelun pidä siksi välttämättä tarkoittaa parempaa palkkaa. Sinänsä olisi varsin järkeenkäypää, että vähiten mielekkäistä töistä palkittaisiin rahallisesti parhaiten. Toisaalta ihmiset voivat kokea hyvin erilaisia töitä mielekkäinä ja mielekkyyttäkin on vaikea mitata.

Oikeudenmukainen talous

Osallisuustalouden aakkosissa Hahnel lupaa esitellä toimivamman talouden perusteet selkokielellä. Hahmottelu tuntuu vain jäävän liiankin yleiselle tasolle. Tosin aiemmassa teoksessaan Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää (2012) Hahnel on kuvannut osallisuustalouden ratkaisuja yksityiskohtaisemmin.

Osallisuustalouden aakkosten ansiot ovat selvät. Se työstää kunnianhimoisesti utopiasta todellisuutta läpinäkyvästi ja selkeästi argumentoiden. Se luonnostelee konkreettisesti ja ennakkoluulottomasti uusia tapoja järjestää talous oikeudenmukaisemmin ja kestävämmin. Se muistuttaa, että vaihtoehtoja on, vaikka toisin yritetään uskotella.

Teoksen suurimmat puutteet ovat nähdäkseni omistamisen puutteellinen käsittely sekä se, että talousjärjestelmien vaikutusta ihmisiin ei juurikaan huomioida, vaan sorrutaan samaan valtavirtataloustieteen hellimään harhakuvaan ihmisestä rationaalisena valintojen tekijänä ja irrallisena yksilönä, mitä kritisoidaankin.

Esimerkiksi ympäristökysymyksistä todetaan melko ylimalkaisesti, että tulevat sukupolvet toivottavasti ovat kyllin viisaita ja epäitsekkäitä tekemään viisaita ratkaisuja ja heillä on siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Tämä voi pitää paikkansa, mutta lähestymistapa on mielestäni pinnallinen, kun puhutaan talousjärjestelmästä eikä mielikuvamarkkinoinnista.

On ristiriitaista olettaa, että yksilöltä vaaditaan uhrautuvuutta mallissa, jonka pitäisi olla hänelle kaikin puolin parempi, tai ettei talouden järjestämisen tapa vaikuttaisi myös ihmistenvälisiin suhteisiin ja ihmisten käyttäytymiseen.

Kaiken kaikkiaan Hahnel kuitenkin vaikuttaa tiedostavan varsin hyvin mallinsa puutteellisuudet sekä sen, ettei sellaiseen päästä aivan hetkessä. Tärkeintä kuitenkin on, että tiedostetaan vaihtoehtojen mahdollisuus ja niitä aletaan rakentaa tässä ja nyt.

”On absurdia ajatella, että kaiken nykyisen vaurauden keskellä ei olisi varaa puhtaaseen ilmaan, juomaveteen, maksuttomaan koulutukseen ja heikoimmista huolehtimiseen. On kehitettävä yhteistyöhön perustuva talous, jossa ei sorruta haihattelemaan paremman ihmisen tai teollistumista edeltäneiden talouksien perään”, summaa Hahnel lopuksi.

Robin Hahnel: Osallisuustalouden aakkoset. Suomentanut Antti Jauhiainen. Like 2014. 192 sivua.

Robin Hahnel luennoi Helsingissä 8.–10.12. Lisää tietoa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset