Työntekijöiden alipalkkaus kolmansissa maissa johtaa muihin ongelmiin kuten lapsityövoiman käyttöön, todettiin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin seminaarissa torstaina.
Kun perhe ei tule toimeen yhden tai kahden aikuisen työpanoksella, myös lapset laitetaan työhön.
Yhdistyneet kansakunnat YK ja kansainvälinen työjärjestö ILO herättelevät yrityksiä maksamaan työntekijöille kolmansissa maissa palkkaa, jolla voi tulla toimeen. Myös Suomi on ratifioimassa suosituksen, jolla kotimaiset yritykset ohjeistetaan maksamaan niissä asiallisia palkkoja.
– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, mitä tarkoitetaan elämiseen riittävällä palkalla. Sillä pitää voida kustantaa perheelle ruoka, asuminen ja vaatetus, Finnwatchin tutkija Henri Telkki kertoo.
– Eri asia sitten on, miten elämiseen riittävä palkka lasketaan.
Riittävä palkka 48 tunnissa
Seitsemässä Aasian maassa ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat laskeneet, paljonko tekstiilityöläisen tulisi ansaita, jotta tämä voisi kustantaa päivittäin yhteensä 9 000 kilokaloria kolmelle hengelle ja asumis- ja muihin kustannuksiin jäisi vielä puolet palkasta. Ruoan laadusta ei mainita, mutta palkalla tarkoitetaan käteen jäävää palkkaa.
Tämän AFWA-mallin mukaan Bangladeshissa palkan pitäisi olla 259,50 euroa ja Kiinassa 376 euroa kuukaudessa. Minimipalkka Bangladeshissa on kuitenkin 49,60 euroa ja Kiinassa 174,60 euroa kuussa.
– Elämiseen riittävä palkka pitäisi saada kasaan enintään 48 tunnin viikkotyöllä, Telkki muistuttaa.
Käytännössä näin ei ole, vaan työntekijät tekevät jopa 12-tuntisia päiviä elantonsa eteen. Karkean laskelman mukaan 29 euron T-paidasta tekstiilityöläinen saa 0,18 euroa.
Sertifiointi voi hämätä
Telkki huomauttaa, että Brasiliassa perustuslakiin on kirjattu yksityiskohtaisesti mitä elämiseen riittävällä palkalla pitää saada: ruoka, asuminen, koulutus, terveysmenot, hygieniakulut, vaatetus, liikkuminen, vapaa-ajan harrastukset ja sosiaaliturva.
Monissa kolmansissa maissa elämiseen riittävän palkka määritellään tietyksi osaksi keskipalkasta tai köyhyysrajan ylittäväksi palkaksi.
Edes kansainväliset sertifikaatit eivät takaa elämiseen riittävää palkkaa, vaikka niin väitetään. Finnwatch tutki yhden SA8000-sertifikaatin saaneen kiinalaisen tehtaan palkkoja. Sertifikaatin mukaan palkkojen tulisi olla kunnossa, mutta selvityksessä paljastui, että palkat jäivät alle kiinalaisten minimipalkan.
Työntekijästä kansalaiseksi
Seminaarin keskustelussa epäiltiin, että ulkoapäin määritelty elämiseen riittävä palkka tekee ay-liikkeen tarpeettomaksi. SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen muistutti, että kun palkalla tulee toimeen työntekijälle jää enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa muutoin elämäänsä ja osallistua kansalaisena yhteiskuntaan.
– Loppujen lopuksi ei ole väliä, miten työntekijöiden työehdot paranevat, kunhan ne kohenevat, Ronkainen totesi.
– Suomalaisen työntekijänkin etu on, että palkat kolmansissa maissa nousevat. Globaalissa taloudessa meillä on enemmän yhteistä niiden työntekijöiden kanssa kuin niissä maissa toimivien suomalaisten yritysten kanssa.
Korjattu 19.12. kello 9.39: Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK.
lehti 