Huoli Suomen verokertymästä ratkeaa itsestään, jos työllisyysaste saadaan nousemaan.
– Kaikki on ehdottomasti kiinni siitä. Se on ratkaisun avain, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttaa.
– Jos työllisyysaste saadaan yli 70 prosentin, päästään tasapainoiseen tilaan.
Työllisyysasteen nousu on edellyttää talouden kasvua.
– Sitä voi ruokkia sopivalla elvytyksellä ja säästämisen hillitsemisellä. Kehtaisiko toivoa, että peräti säästämisen lopettamisella. Silloin saisimme kasvua, silloin työllisyysaste nousisi, silloin veroaste saataisiin kasvuun ja sillä julkinen sektori tasapainoon. Tämä on yksinkertainen kaava, hän sanoo.
– Ongelma ei ratkea muulla kuin talouden elpymisellä. Kaikki muut ratkaisut ovat marginaalisia, vaikka toki niitäkin pitäisi tehdä.
Tasa-arvotyötä
Nyt huolta aiheuttaa se, että vaikka verotuloja yhä kertyy aiempaa enemmän, niitä ei kerry riittävästi. Suomen suurimmat puolueet eli keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja SDP vastustavat verojen kiristämistä. Tämä kävi ilmi viime viikolla, kun Yle Uutiset kysyi niiden näkemyksiä siitä, millaisia veroratkaisuja pitäisi tehdä.
Keskusta kuitenkin karsisi veronkevennyksiä, kokoomus taas haluaa yhä kevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin. Perussuomalaiset alentaisivat energia- ja polttoaineveroja ja SDP arvioi, että pieni- ja keskituloisten tuloveronkevennys on epätodennäköinen ratkaisu.
Sund toteaa, että verokertymästä huolehtiminen on suurinta tasa-arvopolitiikkaa. Veroilla maksetaan hyvinvointivaltio.
– Nyt jo on revitty julkista palvelujärjestelmää alas ja revitään yhä. Siitä kärsivät eniten hyvinvointipalvelujen suurkuluttajat, ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi yksityistä terveydenhuoltoa.
Ei riitä, että verokertymä kasvaa vähän. Viime vuonna kasvun ennakoidaan olleen 2,8 prosenttia. Edellisvuonna se oli 3,9 prosenttia.
– Kun talouskasvu on nollassa, verokertymä kasvaa vain veroasteen noston myötä. Se on nyt jonkin verran noussut, mutta julkiset menot kasvavat edelleen voimakkaammin kuin verotulot, ovat kasvaneet jo noin seitsemän vuotta. Siitä velkaantuminen on paljolti syntynyt.
Syynä on paljolti ikärakenteen muutos. Suomessa oli yli 80-vuotiaita vuonna 2011 neljännesmiljoona. Vuonna 2030 heitä on yli 600 000.
– Heitä hoitaa 99-prosenttisesti julkinen terveydenhuolto. Tarve kasvaa kovemmin kuin tulot, Sund sanoo.
Valoisia merkkejä
Sund ei lähde ennustamaan, koska talouskasvua voisi tulla.
– Se lähtee liikkeelle viennin vedosta, johon hallituksen talouspolitiikalla ei ole hirveän suurta merkitystä. Elvytyspolitiikalla talouskasvun kuitenkin saisi aiemmin käyntiin.
– Jo nyt on olemassa investointipatouma koneiden ylitettyä käyttöikänsä niin yrityksissä kuin kotitalouksissa. Pato odottaa purkautumista.
Sundin mielestä nyt kannattaisi ottaa etunoja sen sijaan, että harjoitetaan EU:n ohjaamaa ja oikeistopuolueiden suosimaa kuripolitiikkaa.
Sund neuvoo myös olemaan hötkyilemättä.
– Nyt keskustelussa on vähän paniikin merkkejä. On kauppa käynnissä siitä, kuka kehtaa esittää rajuimpia leikkauksia ja kenellä on rajuin leikkauslista. Pohjalla ei ole talousteoreettista tai talouspoliittista ajattelua vaan hurmos, joka minuakin pelottaa.
Monta hyvää veroa korotettavaksi
Vaikka verokertymän avain löytyy talouskasvusta, Ralf Sund arvioi, että talouden huonosta kehityksestä huolimatta löytyy keinoja lisätä verotuottoja nostamalla veroja.
Yritysmaailmasta Sund keräisi lisää veroja muun muassa muutamalla osinkoverotusta.
– Pörssinoteerattujen ja pörssin ulkopuolisten osakkeiden verotuksessa on epäyhtenäisyyttä. Sitä yhdenmukaistamalla saisi jonkun sata miljoonaa kasaan.
Myös kiinteistöverosta Sund löytää korotusvaraa.
– Suomen kiinteistöverokanta eurooppalaisittain on yksi alhaisimmista.
Lisäksi Sund yksinkertaistaisi verotuksen vähennysjärjestelmää.
– Se on silppusäkkimäinen niin yritysverotuksessa kuin palkansaajien verotuksessa. Sitä voisi yksinkertaistaa. Silloin suomeksi sanottuna verotus kiristyisi.
Verotuksesta enemmän perjantaina 16. tammikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti.
lehti 