”Hankkeet jääneet viime tinkaan tai siirtyneet tai jääneet toteutumatta”, ”vauhdittamisesta ei voida puhua”, ”kokonaiskuva ja strategia alkutekijöissään”, ”strateginen johtaminen puuttuu”.
Muun muassa näin arvioivat verotusneuvos Markku Hirvonen ja oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä hallituksen toimintaa harmaan talouden torjunnan suhteen. He toteuttivat eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilauksesta arvioinnin harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjunnasta, joka nostettiin istuvan hallituksen painopistealueeksi sen hallitusohjelmassa vajaat neljä vuotta sitten.
Suomessa harmaan talouden arvioidaan vievän miljardien edestä verotuloja.
– Ministeritaso ei ehkä ole paras taho muodostamaan strategista uhkakuvaa, vaan sillä pitäisi olla joku väline siihen, Hirvonen muotoili tarkastusvaliokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.
Panostus kannattaa
Hallituksen painotusta harmaan talouden torjumiseksi on pidetty kunnianhimoisena. Hallitusohjelman ja muiden hallituksen suunnitelmien pohjalta esillä on ollut noin 90 erilaista toimenpidettä. Lisäksi viranomaistoimintaan on suunnattu 20 miljoonan euron lisäpanostus.
Lisäresurssia tutkijat pitivät tärkeänä. Sillä on esimerkiksi palkattu tutkijoita poliisiin, tulliin ja verovirastoon.
– Lisäresurssien poistuminen vuoden 2015 jälkeen tulisi yhteiskunnalle todella kalliiksi, Hirvonen varoitti.
Ohjelman tuottotavoitteeksi asetettiin 300 – 400 miljoonaa euroa vuosittain lisääntyneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina sekä takaisinsaatuna rikoshyötynä. Hirvonen ei halunnut arvioida, onko tähän päästy.
– Olemme menneet eteenpäin mutta hitaammin kuin mitä on kuviteltu, hän sanoi.
Tutkimuksen mukaan nyt toteutetusta ulosoton erikoisperinnästä kertyy 73 miljoonaa euroa vuodessa, käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksista 75 miljoonaa euroa, romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus vajaa 10 miljoonaa euroa vuodessa.
– Se 20 miljoonaa tulee maksettua moneen, moneen kertaan, Määttä muistutti.
Myöhässä
Hirvosen ja Määtän tehdessä selvitystään viime syksyn aikana toteutettuja hankkeita oli 20, joista lainsäädäntöuudistuksia 14.
– Suurin osa lainsäädäntöhankkeista on tullut voimaan niin myöhään, etteivät niiden vaikutukset ole mitattavissa, Hirvonen sanoi. Tätä tutkijat pitivät epäonnistumisena.
Tutkijoiden mukaan hallitus on onnistunut parhaiten harmaan talouden torjunnassa rakennusalalla. Myös kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä on saatu tuloksia.
Rakennusalan toimien onnistumisessa Hirvonen piti keskeisenä sitä, että niin työntekijä- kuin työnantajapuoli ovat olleet siinä aktiivisia.
– Kyse ei yksittäisistä toimenpiteistä. Rakennusala osoittaa selkeästi sen, että jos haluamme toimivaa harmaan talouden torjuntaa, tarvitsemme siihen laajan työkalupakin, Määttä painotti.
Pettymyksiksi tutkijat luettelevat muiden muassa tilaajavastuulain, kuitinantovelvollisuuden ja kansainvälisen veronkierron torjunnan. Varsinkin viimeisessä teot ovat jääneet heidän mielestään vähäisiksi ja verohallinnon panostus siihen on ollut minimaalinen. verohallinnon ja poliisin toimintaa he kuvaavat jopa onnettomaksi.
Hirvonen otti esille liechtensteinlaisen LGT-pankin tapauksen, jossa viranomaiset saivat tiedot suomalaisista veroparatiisitalletuksista. Niistä seurannut vain yksi rikosilmoitus, jota sitäkään ei tutkittu.
30 ehdotusta
Tutkijat listaavat 278-sivuisessa selvityksessään myös suosittelemiaan jatkotoimia. Niitä on esimerkiksi tyyppihyväksytyt kassakoneet, ulkomaisten yritysten työnantajavelvoitteet, rahanpesutilastojen käyttö ja noin 30 muuta esitystä.
Kysyttäessä yhtä yksittäinen toimenpidettä, joka kannattaisi tehdä nopeasti, Hirvosella on varma vastaus
– Hallintarekisteriasiaa ei pidä toteuttaa ministeriön esittämässä muodossa.
lehti 