Väkivalta synnyttää aavekaupunkeja Meksikoon

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Meksikolaisessa Santa Ana del Águilan kylässä ei ole enää poliisia, pappia eikä kauppiasta. Myös puolet asukkaista on paennut. Huumeväkivalta synnyttää aavekaupunkeja Meksikon köyhille seuduille.

Vajaan 800 asukkaan kylä sijaitsee Guerreron osavaltiossa Águila-vuoren juurella. Maan väkivaltaisimpiin kuuluva osavaltio nousi otsikoihin viime vuonna 43 opiskelijan katoamistapauksen vuoksi. Águila-vuoresta on tullut huumejengien tukikohta.

Kylän talojen ja kauppojen ikkunat ja ovet on teljetty. Myös terveyskeskus ja koulut on suljettu. Yksi koulu avasi ovensa joululoman jälkeen sillä seurauksella, että sen opettaja siepattiin toisena koulupäivänä. Perhe ei ole saanut lunnasrahoja kokoon.

Sieppauksia ja kiristystä

Aavekylä kuuluu isompaan Ajuchitlán del Progreson kuntaan. Se ja viereinen San Miguel Totolapan ovat väkivallan pahimmin runtelemia koko Guerrerossa.

Huumekartellit, kuten La Familia Michoacana ja Guerreros Unidos, taistelevat vallasta. Kyse on heroiinin valmistuksessa tarvittavien oopiumiunikkojen tärkeästä kauppareitistä.

Ajuchitlánin pormestari José Carmen Higuera sanoo, että vuodesta 2007 lähtien seudun yleisimmät rikokset ovat sieppaukset ja kiristys. Kunnassa on 140 000 asukasta, ja siihen kuuluu keskuskaupungin lisäksi 127 kylää.

– Teen, minkä voin, mutta tarvitsisimme tehokkaamman strategian ja oikeaa tiedustelutoimintaa, sanoo Higuera, jolla ei ole henkivartijoita, vaikka kaksi hänen edeltäjäänsä on ollut kateissa vuodesta 2013. Katoamiset ovat jääneet tutkimatta.

Puolet USA:n heroiinista

Meksiko tuottaa puolet Yhdysvalloissa käytetystä heroiinista, ja viime vuosina siitä on tullut suurin muiden laittomien oopiumijohdannaisten eli opiaattien toimittaja.

Meksikon unikkoviljelmät sijaitsevat Tyynenmeren rannikkoseudulla Oaxacasta Sinaloaan ulottuvalla alueella sekä läheisen Chihuahuan vuoristossa. Köyhä Guerreron osavaltio tuottaa asiantuntijoiden mukaan jopa 40 prosenttia Meksikon opiaateista.

Águila-vuoren juurella Tierra Calienten alueella sijaitsee kaksi tärkeää satamaa. Jengit taistelevat alueen hallinnasta, ja asukkaat pakenevat autioituvista taajamista

Kadonneita ja evakkoja

Tilanne alkoi kärjistyä jo kesällä 2013, jolloin seudun kylistä pakeni 1 300 ihmistä, kertoo Totolapanin pormestari Saúl Beltrán Orozco.

Meksikon ihmisoikeuskomissio kirjasi Guerrerossa 2 393 katoamistapausta vuoden aikana kesästä 2013 lähtien. Eräs kansanedustaja arvioi alueelta paenneiden luvuksi 7 000, mutta virallisia tilastoja asiasta ei ole.

Maaliskuussa 2014 eräästä Totolapanin kylästä pakeni 136 ihmistä vuorten yli osavaltion pääkaupunkiin Chinalcingoon, jossa heille järjestettiin hätämajoitus.

Kolme kuukautta myöhemmin aseistautuneet siviilit hyökkäsivät kyliin tappaen ja siepaten asukkaita. Atlayolapan kylään ei jäänyt kuin yksi iäkäs pariskunta.

Ajuchitlánin pormestari Higuera sanoo, että liittovaltio lähettää kaupunkiin näyttäviä poliisi- ja sotilasosastoja, mutta ketään ei pidätetä.

– En halua joukkoja tänne keskukseen, menkööt ympäröiviin kyliin, missä niitä todella tarvitaan.