KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kaiken takana on julkinen sektori

Kuva: All Over Press

Parjattua julkista sektoria on kiittäminen kuumatkoista, internetistä, laserista, älypuhelimista ja monesta muusta innovaatiosta.

Pontus Purokuru
8.3.2015 15.00

Maailman toiseksi tuottavin yritys on Apple, jonka edesmennyt johtaja Steve Jobs esitetään usein innovatiivisen visionäärin huipputyyppinä.

Sussexin yliopiston professori Mariana Mazzucato osoittaa bestselleriksi nousseessa kirjassaan The Entrepreneurial State (2013), että Applen ja Jobsin suurimpien menestysten takana on tosiasiassa Yhdysvaltojen liittovaltio.

Applen iPhonen, iPadin ja iPodin mahdollistaneet teknologiat, kuten internet, kosketusnäyttö, muisti, GPS ja äänentunnistus, kehitettiin liittovaltion projekteissa sekä yritysten ja liittovaltion yhteistyössä. Lisäksi Apple sai kasvuvaiheessaan rahoitusta liittovaltion pienyritysten tukiohjelmassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kuussa tuskin olisi käyty, jos avaruus olisi jätetty yksityisen sektorin riski- ja tuottolaskelmien varaan.

Julkinen sektori on monen muunkin yhteiseksi hyödyksi levinneen keksinnön ja hankkeen takana, Mazzucato kirjoittaa. Julkisten hankkeiden visiomaisuus ja riskejä ottava rohkeus ovat tuottaneet keskeiset edistysaskeleet avaruus-, tieto- ja elektroniikkateollisuuden alalla.

Kuussa tuskin olisi käyty, jos avaruus olisi jätetty yksityisen sektorin riski- ja tuottolaskelmien varaan. Sama pätee internetin ja keinosydänten kehittämiseen: edellisen takana on Yhdysvaltojen puolustusvoimat, jälkimmäisestä saa kiittää liittovaltion kansanterveyslaitosta.

Mazzucaton mukaan valtiota ja julkista kehitystä tarvitaan erityisesti alkuvaiheessa, kun teknologinen kehitys on vielä kaukana kaupallisesta menestyksestä. Esimerkiksi bioteknologian, nanoteknologian ja internetin kohdalla riskipääoma kiinnostui 15–20 vuotta sen jälkeen, kun tärkeimmät julkiset investoinnit oli jo tehty.

Republikaanien ja demokraattien markkinaretoriikasta huolimatta Yhdysvallat on aina käyttänyt sumeilematta valtion rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Valtio voi vaikuttaa

Mazzucatoon viitataan hanakasti nyt Suomessakin. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki perustelee Mazzucatolla Suomen talouspolitiikan tulevaisuus -kirjassaan, miten julkinen valta pystyy vaikuttamaan talouden kehitykseen yhteiskunnallisilla investoinneilla.

Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta on käyttänyt Mazzucatoa esimerkkinä siitä, miten Suomen taloutta voisi elvyttää investoimalla julkisia varoja uuteen teknologiaan.

Yksityinen raha ei riitä teknologian kehittämiseen, ja pääomasijoittajien osuus on todellisuudessa paljon pienempi kuin julkisuudessa esitetään, Haaparanta siteerasi Mazzucatoa tammikuussa Vapaus valita toisin -verkoston elvytysseminaarissa.

Tammikuussa Sorsa-säätiö julkaisi tutkija Antti Alajan raportin Valtionyrityksistä yrittäjähenkiseen valtioon, joka tukeutuu pitkälti Mazzucaton tutkimuksiin.

”Valtioiden elinkeinopoliittisilla toimilla on ollut suurempi merkitys innovaatiovetoisessa taloudessa kuin monien poliitikkojen ja yritysjohtajien valtiovastaisesta retoriikasta voisi päätellä”, Alaja kirjoittaa.

Jos Suomessa vaatii julkisesti, että valtion pitäisi ottaa ohjaavampi rooli talouspolitiikassa, saa päälleen syytöksiä menneisyyteen haikailusta. Näin kävi esimerkiksi Antti Rinteelle kevään 2014 SDP:n puheenjohtajakilvassa.

Alaja lähtee purkamaan raportissaan tätä ideologista julkisen sektorin vastustusta. Lähtökohdakseen hän ottaa saman Keynes-sitaatin, jolla Mazzucato aloittaa kirjansa:

”Valtion ei ole tärkeä tehdä asioita, joita yksilöt tekevät jo, tehdä niitä paremmin tai huonommin, vaan tehdä niitä asioita, joita ei nykyhetkessä tehdä lainkaan.”

Pääoma kärsimätöntä

Talouden finanssivetoistuminen on johtanut siihen, että yksityinen pääoma on entistä kärsimättömämpää. Voitot pitää saada nopeasti, menestyksen on tultava muutaman vuoden sisällä. Epävarmassa taloudessa pankeista ja riskisijoittajista on itse asiassa tullut riskejä vältteleviä.

Jotta yksityisellä sektorilla olisi jotain, mihin ylipäänsä investoida, tarvitaan ensin pitkäjänteistä valtiollista rahoitusta tuotekehitykseen ja innovaatioihin, Alaja perustelee Mazzucaton avulla.

Valtiollisen tuen tuloksista on runsaasti todistusaineistoa. Esimerkiksi vuonna 2006 R&D Magazinen 100 parasta innovaatiota -palkinnon voittajista 77 oli saanut Yhdysvaltojen liittovaltion rahaa tai innovaatio oli syntynyt valtion instituutiossa. Vain 11 voittajaa ei ollut hyötynyt liittovaltion rahoituksesta. Liittovaltion osallisuus voittajainnovaatioihin on kaksinkertaistunut 1970-luvulta.

Vastaavia menestyksiä julkisen kehitysrahoituksen toiminnasta löytyy myös Pohjois-Amerikan ulkopuolelta. Alaja mainitsee esimerkkinä Brasilian valtavan kansallisen kehitys- ja investointipankin BNDESin, Saksan julkisen KfW-kehityspankin sekä Kiinan kansallisen kehityspankin. Nämä ovat rahoittaneet tulevaisuuden kasvusektoreita, toteuttaneet talouselvytystä ja auttaneet investoimaan infrastruktuuriin.

Suomessakin innovoidaan
julkisella tuella

Historiaa hieman kaivamalla löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten julkinen sektori on sekä luonut ja tukenut innovaatiota että ohjannut yrityksiä järkevämpiin suuntiin.

Taloustieteilijä Ha-joon Chang kertoo kirjassaan 23 tosiasiaa kapitalismista, kuinka 1960-luvulla Etelä-Korean hallitus esti LG:n suunnitelmat ryhtyä tekstiilivalmistajaksi ja pakotti firman aloittamaan sähkökaapelien valmistuksen. Kaapelibisnes kehitti LG:tä suuntaan, joka lopulta teki firmasta nykypäivän elektroniikkajätin.

1970-luvulla Korean hallitus painosti Hyundai-konsernin laivanrakennustoimintaan, ja niin Hyundaista tuli yksi maailman suurimmista laivanrakennusyhtiöistä.

Suomessa itsenäisyyden juhlarahasto Sitra perustettiin rahoittamaan kohteita, jotka tuottavat hyötyä sekä yrityksille että koko maalle. Sitran ensimmäinen yliasiamies, Suomen Pankin johtaja Klaus Waris visioi, että Sitran tulee keskittyä nimenomaan epävarmoihin hankkeisiin, joihin teollisuus ei uskalla itse lähteä.

Toinen tärkeä instituutio Suomessa on ollut 1983 perustettu teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, joka on rahoittanut arviolta yli 60 prosenttia suomalaisista innovaatioista. Tekes rahoitti olennaisesti esimerkiksi Nokian tutkimus- ja kehitystoimintaa 80- ja 90-luvuilla.

Lisäksi Tekes on tukenut muun muassa kotimaista pelialaa, lääketiedettä, energia- ja ympäristöteknologiaa sekä teollisten laitteiden kehittämistä. Sitran ja Tekesin ohella Suomessa olennaisia julkisia rahoittajia ja kehittäjiä ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Finnvera ja Teollisuussijoitus.

Vallitsevien talousteorioiden mukaan korealaisten jättifirmojen, suomalaisten innovaatioiden ja amerikkalaisten keksintöjen tapaisten menestystarinoiden pitäisi olla mahdottomia, sillä niiden mukaan julkinen sektori ei osaa tehdä tehokkaita päätöksiä eikä kykene mainittuihin innovaatioihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään